”Ihmisläheisyys ei ole höttöä” | Nitor osoittaa, miltä työelämän seuraava kilpailuetu näyttää
10.08.2026
Mitä tapahtuu, kun työpaikkaa johdetaan enemmän yksittäisten mittareiden kuin ihmisten kautta? Janne Järvisen, Senior People Partner, Nitor, mukaan vastaus on yksinkertainen:
”Yksinkertaisimmillaan käy niin, ettei saada ihmisiä mukaan. Luontainen aloitteellisuus ja luovuus eivät pääse esille.”
Järvinen toimii Nitorilla henkilöstöasiantuntijana. Viime vuonna yritys palkittiin HumanPower25-kilpailussa yhtenä Suomen ihmisläheisimmistä työpaikoista. Hän uskoo, että ihmisläheisyys ei ole enää mukava lisä työelämässä vaan siitä on tulossa yksi tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä. Tämä yksi niistä syistä, miksi Nitor halusi lähteä mukaan HumanPoweriin – saadakseen rehellisen vastauksen yhteen kysymykseen: Kokevatko työntekijämme kulttuurin samalla tavalla kuin me itse?
”Me ollaan oltu erilaisissa kilpailuissa ennenkin mukana ja niistä on aina jäänyt jotain käteen. HumanPowerissa meitä kiinnosti erityisesti se, että kyse oli ihmisläheisyydestä – se on asia, jota olemme pitäneet tärkeänä meidän työkulttuurissa jo pitkään.”
Mutta vielä tärkeämpää oli tapa, jolla kilpailu toteutettiin.
”Työntekijöitä haastateltiin suoraan, eikä arviointi perustunut työnantajan omaan brändipuheeseen. Lisäksi tuomaristo ei tiennyt, mistä yrityksestä oli kyse. Se loi uskottavuutta siihen, että voimme saada aitoa validaatiota sille, täsmääkö meidän puheemme työntekijäkokemuksen kanssa.”
Digitaalisena asiantuntijayrityksenä Nitor on tottunut mittaamaan asioita.
”Halusimme uudenlaisen peilin omalle tekemisellemme. Mittaaminen on meille luontaista ja tämä oli yksi tapa testata sitä, miltä meidän kulttuuri oikeasti näyttää.”
Ihmiset eivät ole strategian toteuttajia. He ovat strategia.
Monessa organisaatiossa kulttuurista puhutaan paljon, mutta Nitorilla siitä on tehty strategian ydin.
”Me ollaan asiantuntijaorganisaatio konsulttiliiketoiminnassa. Meillä kaikki arvo on ihmisissä. Se on meidän lähtökohta ja siksi myös strategian ydin.”
Järvisen mukaan heidän strategiassaan kulttuuriin on käytetty enemmän aikaa kuin näyttävien strategialauseiden hiomiseen.
”Koska kulttuuri rakentuu ihmisistä, ihmisläheisyys on meille myös kilpailukykyä.”
Mutta ihmisläheisyys ei synny siitä, että organisaatio sanoo olevansa ihmisläheinen. Se syntyy Järvisen mukaan kuuntelemalla.
”Meidän arvolupaus on, että Nitorilla kuullaan sinun äänesi. Kun meitä on yli 250 ihmistä, ei ole mikään helppo tehtävä ymmärtää, mitä kaikki kokevat tai ajattelevat. Siksi olemme rakentaneet erilaisia tapoja kuunnella.”
Yksi niistä nousi esiin myös työntekijöiden HumanPower-haastatteluissa ja sittemmin myös mediassa: kotijoukoille suunnattu kysely.
”Työ ei vaikuta vain työntekijään. Se vaikuttaa myös läheisiin. Haluamme ymmärtää sitäkin puolta, jotta pystymme huomioimaan paremmin erilaiset elämäntilanteet.”
Suurin oivallus? Ihmistä ei voi johtaa pelkillä mittareilla.
Järvinen pohti HumanPower-kilpailun aikana paljon sitä, mikä uhkaa ihmisläheistä työelämää juuri nyt. Vastaus ei hänen mukaansa ollut huono johtaja, vaan liian kapea tapa johtaa.
”Jos ohjaavina periaatteina ovat prosessit, mittarit, rakenteet tai säännöt, vaarana on, etteivät ihmiset koe oman tilanteensa mahtuvan siihen muottiin.”
Kun kaikki huomio kiinnittyy mitattaviin asioihin, jotain tärkeää katoaa.
”Jos ollaan todella mittarilähtöisiä, ihmisille voi syntyä tunne, että vain se, mitä mitataan, on arvokasta. Tiukka sääntö- tai hierarkiaohjaus taas vie tilannetajun ja harkinnan mahdollisuuden. Se pienentää ihmistä. Pahimmillaan organisaatiosta tulee kyyninen tai tylsä paikka, josta inhimillinen runsaus katoaa. Sillä on vaikutusta siihen, kuinka mielekästä työ on ja innostuuko ihminen käyttämään koko potentiaaliaan.”
Ihmisläheisyys näkyy myös viivan alla
Ihmisläheisyydestä puhutaan usein hyvinvoinnin näkökulmasta. Järvinen puhuu siitä myös liiketoiminnan näkökulmasta.
”Meillä sitoutuminen ja pitkät työsuhteet ovat liiketoiminnan jatkuvuuden edellytys. Meidän osaaminen ja asiakassuhteet ovat ihmisissä kiinni.”
Siksi ihmisläheisyys ei tarkoita vain mukavaa työarkea. Se tarkoittaa kokonaisuudessaan kestävää työelämää.
”Ihmisläheisyys tarkoittaa myös sitä, että ymmärretään, ettei ihminen ole kone. Työtahdin pitää olla sellainen, että työtä voi tehdä tehokkaasti ja hyvin myös eläkeikään asti.”
Ehkä vahvin mittari Nitorilla Järvisen mukaan löytyy kuitenkin ihmisistä, jotka ovat joskus lähteneet ja sittemmin päättäneet tulla takaisin.
”Viimeisen puolen vuoden aikana meille on palannut useampi työntekijä takaisin. Perustelu on ollut sama: täällä pidetään ihmisestä hyvää huolta.”
Tämä jos joku on työnantajabrändiä, jota ei voi ostaa.
HumanPower25-kilpailu pakotti katsomaan peiliin
HumanPower25-kilpailuun osallistuminen ei antanut organisaatiolle suoraa leimaa ihmisläheisyydestä. Se antoi mahdollisuuden testata, pitääkö johdon ja HR:n puhe, sekä ulkoinen viestintä työnantajamielikuvasta paikkansa.
”Kilpailu pakottaa pysähtymään omien arvolupausten äärelle. Se haastaa pohtimaan, mitkä käytänteet oikeasti ovat ihmisläheisiä. Ulkopuolinen arviointi antaa validaatiota, mutta myös uusia ajatuksia siitä, mitä voisi tehdä vielä paremmin.”
HumanPower25-kilpailusta saatavan raportin perusteella organisaatiokulttuurista löytyi myös Järviselle pieniä yllätyksiä.
”Työntekijät käyttivät meistä esimerkiksi sanaa ’lempeä’. Se oli kiinnostavaa. Ei se ehkä olisi ensimmäinen sana, jonka itse sanoisin ääneen, mutta työntekijät sanoivat.”
Osaltaan juuri siksi ulkopuolinen arviointi on arvokasta, sillä se kertoo asioita, joita organisaatio ei itse huomaa.
Ihmisläheisyys ei ole pehmeyttä. Se on rohkeutta.
Järvisellä on yksi viesti, jonka hän toivoisi jokaisen johtajan muistavan.
”Ihmisläheinen työpaikka ei tarkoita pehmeää työpaikkaa tai höttöä. Se tarkoittaa paikkaa, jossa ihmiset uskaltavat käyttää koko osaamistaan ja potentiaaliaan.”
Siksi myös työnhakijat kysyvät nykyään yhä useammin kulttuurista. Heitä ei kiinnosta niinkään se, mitä verkkosivuilla luvataan vaan se, miten ihmiset oikeasti kokevat arjen.
”Keskeisintä HumanPower-kilpailussa on, että puhe omasta kulttuurista tulee testatuksi sillä, miten työntekijät sen oikeasti kokevat. Se on autenttisen työnantajamielikuvan ytimessä.”
Uskomme siksi, että HumanPower26 on enemmän kuin kilpailu. Se on mahdollisuus pysähtyä kysymään yksi tärkeä kysymys:
Vastaako se, mitä organisaatio kertoo itsestään, sitä mitä ihmiset kokevat joka päivä?
Jos uskot, että työpaikallasi rakennetaan ihmisläheistä työelämää, nyt on aika tuoda se näkyväksi. Ilmianna organisaatiosi mukaan HumanPower26-kilpailuun ja anna työntekijöiden kertoa, millaista työelämää olette yhdessä rakentaneet.
Ilmianna Ihmisläheinen työpaikka mukaan HumanPower26-kilpailuun täältä.