Haastavat johtamistilanteet – Marjo Matikainen-Kallström
28.10.2025
Tämä artikkeli pohjautuu Ihmisläheinen työelämä -podcastin jaksoon Haastavat johtamistilanteet, jossa Henri Karjula ja Lari Karjula ovat saaneet vieraakseen kokeneen johtajan sekä johtoryhmä-, tiimi ja esihenkilövalmentajan Marjo Matikainen-Kallströmin.
Johtajuuden todellinen mitta näkyy vaikeina hetkinä
Haastavat johtamistilanteet eivät ole johtamisen poikkeustilanteita , vaan ne ovat johtamisen ydin. Ne hetket, jolloin jännite nousee, mielipiteet eroavat tai työntekijän toiminta ei vastaa yhteisiä pelisääntöjä paljastavat, millaista johtajuutta organisaatiossa todella eletään todeksi. Johtaminen on ennen kaikkea vastuun kantamista: välittämistä ja vaatimista yhtä aikaa.
Marjo Matikainen-Kallström kiteyttää Hälsan Ihmisläheinen työelämä -podcastissa osuvasti, että johtaminen on sitä, että ”välitetään ja vaaditaan”. Tämä ajatus kuljettaa meidät johtamisen perustehtävän ytimeen. Johtaja on vastuussa samaan aikaan siitä, että ihmisillä on edellytykset onnistua ja voida hyvin sekä siitä, että yhteiset tavoitteet saavutetaan. Välittämisen rinnalla kulkee siis aina myös vaatiminen. Kun toinen puuttuu, myös toinen menettää merkityksensä.
Salliminenkin on johtamista
Jokainen johtaja joutuu kohtaamaan tilanteita, joissa huomaa jonkin asian olevan pielessä: työn laatu heikkenee, yhteistyö takkuaa tai ilmapiiri kiristyy. Näissä hetkissä punnitaan johtajan rohkeus. Puuttumattomuus on nimittäin sekin valinta. Kun epäkohtia sallitaan, siitä tulee osa organisaation kulttuuria. Salliminen määrittää hiljaisesti, millainen toiminta on hyväksyttävää ja mikä ei.
Siksi jokaisen johtajan tehtävä on määritellä ja myös näyttää esimerkillään, millaista kulttuuria halutaan rakentaa. Kun johtaja uskaltaa ottaa vaikean asian puheeksi, hän ei ainoastaan ratkaise yksittäistä ongelmaa vaan rakentaa kulttuuria, jossa rehellisyys ja välittäminen kulkevat käsi kädessä.
Johtaminen alkaa itsensä johtamisesta
Haastavat tilanteet herättävät tunteita niin johdettavissa kuin johtajissakin. Juuri siksi johtajan tärkein taito on kyky johtaa itseään. Kun tilanne kuumenee, johtajan on pysyttävä rauhallisena, pidettävä kiinni ammatillisesta etäisyydestä ja kuunneltava enemmän kuin puhuttava. Hänen tehtävänsä on olla se aikuinen huoneessa, joka säätelee omaa tunnetilaansa, eikä lähde mukaan kiihtymisen kierrokseen.
Hyvä johtaja tunnistaa omat reaktionsa ja osaa valmistautua niihin. Harjoittelu auttaa. Vaikeat keskustelut on viisasta käydä mielessään etukäteen: mitä haluan sanoa, mitä todennäköisesti kuulen vastauksena ja miten pysyn rakentavana? Kun johtaja on valmistautunut, hän pysyy tilanteen johdossa myös tunnekuohun keskellä.
Ihmisten johtaminen edellyttää ymmärrystä
Johtaminen on ennen kaikkea ihmisten ymmärtämistä. Siksi johtajan on tunnettava johdettavansa: heidän arvonsa, taustansa, motivaationsa ja toimintatapansa. Vasta silloin hän voi vaatia oikeita asioita oikealla tavalla. Tätä kykyä kutsutaan mentalisaatioksi – taitoa pitää toisen mieli mielessä ja nähdä tilanne myös hänen näkökulmastaan.
Kun johtaja osaa asettua toisen asemaan, hän pystyy johtamaan inhimillisesti ja samalla jämäkästi. Hän ei tulkitse tai oleta, vaan kysyy ja kuuntelee. Tämä ei pehmennä johtajuutta, vaan vahvistaa sitä.
Selkeys ja vuorovaikutus luovat turvaa
Vaikeissa tilanteissa sanat painavat paljon. Siksi johtajan viestinnän tulisi olla mahdollisimman selkeää, lyhyttä ja perusteltua. Kun johtaja kertoo, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla, hän luo merkitystä ja ymmärrystä.
Minä-viestit ovat tässä avainasemassa: ”Minusta tuntuu, että…” on täysin eri asia kuin ”Sinä aina…”. Kun johtaja puhuu omasta näkökulmastaan syyllistämisen sijaan, keskustelun sävy pysyy rakentavana ja luottamusta vahvistavana.
Konfliktit ovat merkki luottamuksesta
Moni pelkää konflikteja, mutta todellisuudessa erimielisyydet ovat osa tervettä työyhteisöä. Kun ihmiset uskaltavat olla eri mieltä, se kertoo, että he kokevat olonsa turvalliseksi. Psykologinen turvallisuus ei tarkoita konfliktittomuutta, vaan kykyä käsitellä erimielisyyksiä kunnioittavasti.
Tärkeää on pysyä asiassa: asiat riitelevät, ei ihmiset. Silloin erimielisyys ei uhkaa suhteita, vaan vie asioita eteenpäin. Johtajan tehtävä on varmistaa, että keskustelu pysyy rakentavana ja että jokainen kokee tulleensa kuulluksi.
Konkreettinen malli vaikean tilanteen käsittelyyn
Yksi toimiva tapa jäsentää haastavan tilanteen keskustelu etenee näin:
- Tuo esiin havainnot selkeästi ja faktoihin perustuen.
- Kerro rehellisesti, miltä tilanne sinusta tuntuu.
- Kuvaile toiminnan vaikutukset muihin tai kokonaisuuteen.
- Anna tilaa keskustelulle ja kuuntele aidosti.
- Sovi yhdessä, miten toimitaan jatkossa ja miten seuranta toteutetaan.
Tämä malli auttaa pitämään keskustelun hallittuna ja tavoitteellisena. Se luo rakenteen, joka tekee vaikeasta hetkestä vähän helpomman.
Rohkeuden palkinto
Puuttuminen ei ole koskaan helppoa, mutta se on aina arvokasta. Kun vaikea tilanne on käyty läpi, johtajan oma itseluottamus kasvaa. Samalla kasvaa myös johdettavien arvostus häntä kohtaan. Työyhteisö huomaa, että asioihin todella tartutaan, ja että kulttuuri perustuu rehellisyyteen ja vastuullisuuteen.
Haastavat tilanteet ovat johtajuuden todellisia oppimisen paikkoja. Niissä kasvaa rohkeus, varmuus ja kyky johtaa ihmisiä tavalla, joka tukee sekä hyvinvointia että tuloksellisuutta. Kun johtaja kohtaa vaikeat tilanteet ihmisläheisesti ja jämäkästi, hän rakentaa kulttuurin, jossa on helppo olla ihminen ja onnistua.