Hyvä ihmisten johtaminen perustuu psykologisten perustarpeiden huomioimiseen
22.08.2022
Kirjoittaja on Henri Karjula, Hälsan päävalmentaja:
Hyvästä johtamisesta on tullut kriittinen kilpailutekijä tämän päivän työelämässä. Työelämän murros ja jatkuva uudistuminen haastavat johtamista ja esihenkilötyötä ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin.
Olemme siirtymässä perinteisestä kolmen K:n johtamisesta (käske, korjaa ja kontrolloi) kohti kolmen I:n johtamista (innostu, innosta ja innovoi).
Ihmiset ovat erilaisia. Siksi me valmentajat usein kysymme johtajilta ja esihenkilöiltä itseltään, mitä on hyvä ihmisten johtaminen? Miten toimisit haastavassa johtamistilanteessa? Miten motivoida ja johtaa tiimiläisten suorituskykyä seuraavalle tasolle? Usein esihenkilöillä itsellään on parhaat vastaukset arjen johtamistilanteisiin.
Ihminen on psyko- fyysis- sosiaalinen kokonaisuus, eikä näin ollen ole olemassa kaiken kattavaa viitekehystä tai toimintamallia, jonka avulla esihenkilö voisi onnistua täydellisesti omassa työssään. Ihmiset ovat paitsi hyvin erilaisia, samaan aikaan myös todella samanlaisia.
Tässä blogissa avaamme ihmisyyden ydintä, eli psykologisia perustarpeita, jotka jokaisen johtajan olisi hyvä tiedostaa. Tehokkuuden rinnalla esihenkilön on hyvä ymmärtää, miten huomioida ihmisen hyvinvointi, jotta tämä pysyy muutoksen vauhdissa mukana.
5 ASKELTA HYVÄÄN IHMISTEN JOHTAMISEEN
1. Tunne itsesi.
Kaiken elämänviisauden alku. Tämä elämänohje on peräisin jo antiikin Kreikasta.
Itsensä tunteminen on välttämätöntä erityisesti esihenkilötyössä toimiville. Itsetuntemukseen liittyy vahvasti tietoisuus omasta käyttäytymisestä, ajattelusta, tunteista, tarpeista vahvuuksista ja kehitystarpeista.
Itsensä tuntemisen avain on kyky reflektoida omaa tekemistään. Kyky asettua itsensä ulkopuolelle ja analysoida toimintaansa.
On tärkeää myös tuntea persoonansa: Mitkä ovat juuri sinun persoonasi vahvuudet ja kehityskohteet, jotka vaikuttavat työssä onnistumiseen? Maltatko kuunnella riittävästi? Luotatko tiimiläisiisi vai onko sinulla tarve kontrolloida muiden tekemistä? Millainen olet palautteen antajana? Miten reagoit kuormittavissa ja haastavissa tilanteissa?
2. Kirkasta yhteinen suunta.
Esihenkilön ja johtajan on tärkeä ymmärtää, mihin suuntaan olette organisaationa menossa. Hyvän johtamisen pääperiaatteena on kirkkaan suunnan määrittäminen ja selkeiden tavoitteiden asettaminen.
Ihmisen aivot janoavat ennakoitavuutta. Ison kuvan ymmärtäminen auttaa perustelemaan tiimille, miksi toimimme tietyllä tavalla. Yhteinen tavoite, jota kohti mennä, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tätä voidaan vahvistaa ottamalla tiimin jäsenet mukaan tavoitteiden asettamiseen.
Esimies voi vaikuttaa tiimin suuntaan pääpiirteissään kolmella tavalla: kertomalla, kysymällä ja olemalla läsnä.
3. Johda ilmapiiriä.
Tunteet kuuluvat työpaikalle ja vaikuttavat yksilöiden energiatasoihin. Lisäksi niillä on vaikutus sosiaalisiin suhteisiin, motivaatioon ja ongelmanratkaisukykyyn.
Hyvä ilmapiiri on monipuolinen ja rikas. Luottamus on on yhteistyön öljy ja liima.
Ihmisillä on perustarve olla yhteydessä muihin ihmisiin. Olemme laumaeläimiä ja haluamme tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Ilmapiiri voimistuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Elämme systeemissä, jossa jokaisen tiimin jäsenen tekeminen ja toiminta vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin. Miten voitte vahvistaa positiivista ja arvostavaa kulttuuria?
Onnistumiset motivoivat ja tuottavat mielihyvän tunnetta. Tee onnistumisia näkyväksi.
4. Anna ja pyydä palautetta.
Ihminen on sokea itsensä suhteen. Pystymme harvoin kriittisesti arvioimaan omaa tekemistämme ja toimintaamme. Olipa kyse siitä, miten työntekomme näyttäytyy tai siitä, miten käyttäytymisemme ja toimintamme vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin.
Myös esihenkilö ja johtaja on ihminen. Tarvitsemme palautetta, jotta tiedämme, miten tiimin jäsenet kokevat johtamistyylin. Myönteisen palautteen tarkoituksena on kertoa, mikä meni hyvin ja varmistaa näin kyseisen käytöksen toistuminen jatkossa. Rakentavan palautteen tarkoituksena on puolestaan auttaa henkilöä kasvamaan ja kehittymään edelleen ammattilaisena.
Palaute on lahja ja heijastuspinta, joka syventää meidän itsetuntemustamme. Palaute on avain ihmisen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.
5. Tue yksilön oman hallinnan kokemusta.
Meillä kaikilla on vahva tarve kokea, että saamme vaikuttaa ja olemme vapaita päättämään itseämme koskevista asioista.
Yksilön pitää saada kokea, että motivaatio on hänestä itsestään lähtöisin.Tiukka kontrolli ja käskyttäminen puolestaan on tämän vastakohta, joka kumoaa motivaation ja tappaa luovuuden.
Oman hallinnan kokemusta voidaan työyhteisössä vahvistaa esimerkiksi osoittamalla luottamusta sitä kohtaan, että asiantuntijaroolissa oleva tietää miten tai missä hoitaa työnsä parhaiten.
Jokaisen johtajan ja esihenkilön olisi hyvä ymmärtää näitä psykologisia ulottuvuuksia. Ihmisen psykologian ymmärtäminen ylipäätään on avain motivaation johtamiseen.
Yksilön ja tiimin suorituskyvyn optimointi onnistuu parhaiten siellä, missä ihminen saa toimia omaehtoisesti, kokea arvostuksen ja yhteisöllisyyden tunnetta sekä tekemisen ja toiminnan suunta on kirkkaana.
Pohdintakysymyksiä esihenkilölle ja johtajalle:
Miten ihmiset näkevät sinut esihenkilönä ja johtajana? Mitkä ovat sinun vahvuutesi ja kehityskohteesi esihenkilönä?
Mikä on yhteinen suunta, jota kohti olette työyhteisönä menossa?
Miten sinä voisit vahvistaa positiivista ilmapiiriä omalla toiminnallasi?
Pyydätkö aktiivisesti palautetta esihenkilötyöstäsi? Annatko palautetta muille?
Mikä sinua motivoi työssäsi eniten? Miten voisit tukea yksilöiden ja tiimin motivaatiota?
Lisätietoja kumppanuudesta Hälsan kanssa:
Janne Karjula
toimitusjohtaja
045 631 4322
janne@halsa.fi