Miten suomalaiset työssäkäyvät jaksavat? Älykäs itsensä johtaminen 2020 -tutkimustulokset

20.05.2021

Hälsalla on vuosittain tapana koota valmennuksista dataa, jolla mitataan työntekijöiden itsensä johtamisen taitoja. Tätä kautta syntyy tilastollisia faktoja, joilla mittaamme, kuinka suomalaiset työssäkäyvät jaksavat.

Älykäs itsensä johtaminen 2020 -tutkimustuloksissa näkyy, että koronaviruspandemia haastaa suomalaisten itsensä johtamisen taitoja. Vuoden 2020 aikana vastaajia oli 497. Kysely on toteutettu itsearviolla, jossa jokainen vastaaja arvioi toteamuksen sopivuuden itselleen asteikolla 1-6.

Työkuorma ja ajanhallinta ovat haastavia

Heikoimpia arvioita saivat osa-alueet, jotka linkittyvät vahvasti työkuormaan ja ajanhallintaan.

Osaan pysähtyä ja rauhoittua säännöllisesti

Pysähtyminen ja rauhoittuminen voi tarkoittaa lomailua, mutta sitä voi lisätä myös ihan arkipäiväisesti, vaikkapa työpäivän aikana. Tauottamalla työtäsi huollat aivojasi, hallitset stressiä ja ylläpidät luovuutta.

Tauottamiseen on monia keinoja, joista voi löytää omansa. Joillekin hyvä tapa on työskennellä 25 minuuttia, jonka jälkeen pitää viiden minuutin jaloittelutauon. Jotkut työskentelevät 50 minuuttia ja pitävät perään kymmenen minuutin tauon.

Rauhoittumisessa auttavat myös hengitysharjoitukset ja mindfulness.

Osaan pysähtyä ja olla läsnä

Olemme usein paikalla vain fyysisesti; kehomme on paikalla, mutta henkisesti olemme jossain aivan muualla. Läsnäolo linkittyy vahvasti ajanhallintaan, koska kiire on läsnäolon pahin vihollinen, joka nakertaa läsnäolosta energiaa palanen kerrallaan.

Lue lisää: Läsnäolon kautta kiireettömään elämään

Osaan käsitellä omia negatiivisia tunteita

Kuka nyt ylipäätänsä haluaisi kokea negatiivisia tunteita? Ne kuitenkin kuuluvat elämään ja niitä tulee eteen vääjäämättä, joten on tärkeää, kuinka oppii kohtaamaan, käsittelemään ja hyväksymään ne osana elämää. Vaikka tunnemme enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita, niin negatiiviset jäävät paremmin mieleen, niistä jää vahvempi muistijälki.

– “Korona-aikana kiire on vähentynyt ja ihmisillä on mahdollisesti ollut enemmän aikaa omille ajatuksille. Pitkästä aikaa suomalaiset ovat päätyneet kohtaamaan tunteensa ja olleet ihmeissään, että pandemia-aika on synnyttänyt monissa negatiivisia tunteita. Niiden käsittely on vähän kuin märkä rätti kasvoille, että miten näiden kanssa oppii elämään. Tunteiden johtaminen on nostanut päätään valmennuskentällä. Se on teema, josta puhutaan paljon”, valmentaja Henri Karjula kertoo.

Lue lisää: Tunteiden johtaminen vaikuttaa pörssikursseihin

Minulla on erinomainen muisti

Yksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkeistä on, että tuntee itsensä virkeäksi, jolloin oppii helposti uutta ja muisti pelaa. Muisti on riippuvainen aivoista, joiden hyvinvointia tukevat terveelliset elämäntavat, tunnetaidot, arvomaailman määrittäminen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainottuminen. Kyse on siis juuri älykkäästä itsensä johtamisesta.

Lisätietoja: Älykäs itsensä johtaminen ja hyvinvointi: Miten pitää hyvää huolta yksilön ja organisaation hyvinvoinnista

Tunnen itseni vireäksi ja energiseksi

Energisyyden puute on tyypillinen merkki siitä, ettei työ, vapaa-aika ja lepo ole tasapainossa. Kaikkien elämän osa-alueiden tasapaino luo perustan sekä työssä että vapaa-ajalla jaksamiseen.

Onkin hyvä muistaa 8+8+8-sääntö. Se tarkoittaa, että kahdeksan tuntia päivässä on pyhitetty työlle, kahdeksan vapaa-ajalle ja kahdeksan nukkumiselle.

– “Ihminen toimii luonnollisesti niin, että kuormituksen kasvaessa haetaan lepoa. Monille se tarkoittaa raskaampaa syömistä työpäivän päätteeksi ja nollailua tv:n ääressä. Tämä on kuitenkin täysi vastakohta sille, mikä ihmiselle tekisi hyvää siinä vaiheessa. Silloin ihmiselle tekisi hyvää syödä vähän kevyemmin, käydä liikkumassa ja varmistaa hyvä työpalautuminen”, lääkäri ja valmentaja Lari Karjula kertoo.

Nukun riittävästi ja hyvin

Kaikkein alhaisimman numeron (3,85) sai toteamus: “Nukun riittävästi ja hyvin”. Uniongelmat koskettavat yli miljoonaa suomalaista, ja niiden hintalapuksi on arvioitu yksistään Suomessa yli 15 miljardia euroa vuodessa.

Valtaosa ihmisistä kertoo nauttivansa nukkumisesta, mutta usein juuri uni on se, mistä tingimme tiukassa paikassa. Todellisuudessa nukkumalla paremmin ja pidempään, saamme enemmän aikaa, koska virkeinä olemme tehokkaampia.

Hälsa toteutti Suomi nukkuu -teemakuukauden ensimmäisen kerran marraskuussa 2020, ja seuraavan kerran se toteutetaan tämän vuoden marraskuussa. Kyseessä on maksuton univalmennus teemakuukauden ajan.

– “Unesta tinkiminen on megatrendi. Pyrimme saamaan aikaan elämässä enempi, mitä ehdimme ja todellisuudessa meidän tekeminen on niin tehotonta, että se vaatii enempi aikaa, mitä siihen oikeasti tarvitsisi. Aikaa menee keskeytyksiin, vapaa-ajalla somettamiseen ja sitä kautta unen määrä ja laatu jäävät heikoksi suurella osalla suomalaisista”, lääkäri ja valmentaja Lari Karjula sanoo.

Lue lisää: Miksi nukumme? Unen voima

Osaan levätä riittävästi tarvittaessa

Yli puolet suomalaisista työikäisistä ovat jatkuvassa alipalautumisen tilassa. Jo pelkkä hermojärjestelmämme on muodostettu niin, että meillä on sympaattinen hermosto (joka aktivoituu esimerkiksi stressistä ja fyysisestä rasituksesta) ja parasympaattinen hermosto (joka toimii aktiivisimmin levossa). Nämä hermostot vaativat tasapainoisuutta – molempien pitää saada omansa.

Jos vaikkapa työpäivän aikana on suuri stressipiikki, niin sen päivän päätteeksi ei ole se hetki, jolloin kannattaa mennä vetämään intensiivinen maksimivoimatreeni. Silloin kannattaa harkita palauttavaa treeniä tai lepoa.

Palautumisen avaintekijä on kuitenkin nukkuminen, joka läpikäytiin edellisessä kappaleessa.

Harrastan riittävästi liikuntaa

Oman arkiliikunnan määrää on usein vaikea arvioida, mutta tutkimustuloksissa ponnahtaa esille vahvasti, että ihmiset ovat tietoisia siitä, etteivät he liiku tarpeeksi. Etenkin harrastusten rajoitukset, työpäivän etäpassivoituminen ja ajanhallinnan puutteet altistavat vähälle liikunnalle.

– “Korona on haastanut monien arkirutiinien rakentamista. Ennen työmatkalla arkiliikuntaa tuli luonnollisesti ja liikkuminen oli osa päivittäistä tekemistä. Etäaikana on ihmisiä, joka on jämähtänyt kotiin. On myös ihmisiä, jotka ovat saaneet todella hyvin liikunnan mukaan arkeensa”, valmentaja Henri Karjula kertoo.

Lue lisää: Kannattaako kymppitonnin askeltavoite jo unohtaa – mikä on riittävä määrä liikuntaa?

Keho, tunteet, arvot ja työ valtaosin tasapainossa

Tutkimuksessa tuli kuitenkin esille, että monet asiat ovat kunnossa. Nyt käydään lävitse ne toteamukset ja väittämät, jotka saivat keskiarvollisesti viisi tai enemmän.

Fyysiseen hyvinvointiin liittyen terveelliset elämäntavat näyttävät kohentuneen, erityisesti päihteiden suhteen. Tämä on näkynyt myös tutkimustuloksissa, että ensimmäisen aallon aikana alkoholinkulutus väheni.

• En käytä liikaa alkoholia.
• En tupakoi

Sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta on positiivista nähdä, ettei edes koronaviruspandemian aikana valtaosa vastaajista ei ole jäänyt yksin, vaan heillä on ihminen, jolle he voivat puhua avoimesti.

• Tulen hyvin toimeen muiden ihmisten kanssa.
• Minulla on ihminen/ihmisiä, joille voin uskoutua ja puhua avoimesti ongelmistani.
• Parisuhteeni on kunnossa.*
• Lasteni kanssa minulle menee hyvin.*

* mikäli väittämä olettaa oikein.

Henkisen hyvinvoinnin suhteen näyttää siltä, että suomalaiset työssäkäyvät ovat pohtineet arvojaan ja löytäneet elämälleen tarkoituksen.

• Koen, että elämälläni on tarkoitus
• Tiedän, mitkä ovat tärkeimmät arvoni.
• Pyrin aina totuuteen
• Arvostan ympärilläni kaikkea kaunista.
• Myös hyvyys on yksi päämäärä elämässäni

Työelämässä näyttää siltä, että työt eivät ole liian helppoja, vaan tarjoavat positiivisia haasteita, ja työssäkäyvät tulevat toimeen toistensa kanssa työpaikalla.

• Työni tarjoaa minulle riittävästi haasteita.
• Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa työpaikallani.

– “Kulunut vuosi on lisännyt läsnäoloa ja läsnäolo on auttanut pysähtymään. Positiivista on, että ihmiset ovat ylipäätänsä pohtineet, mitä elämältään haluavat ja mikä on tärkeää. Vaikka valtaosa on löytänyt elämälleen enempi tarkoitusta, niin ei pidä unohtaa, että siellä on kasvanut joukko, joka on entistä enemmän hukassa”, lääkäri ja valmentaja Lari Karjula toteaa.

– “Hyvin- ja huonosti voivien erot ovat kasvaneet, polarisaatio näiden välillä on kasvanut. Esimerkiksi kun on alettu pohtimaan työn syvällisempää merkitystä, niin osa on sen löytänyt, osa ei”, valmentaja Henri Karjula lisää.