Painonpudotus pysyvästi – viisi avainta onnistumiseen

25.06.2020

Tämä artikkeli käsittelee yhtä tyypillisimmistä nykyihmisen ongelmista, eli painonpudotusta. Artikkelissa paneudutaan erityisesti siihen miksi karistetut kilot usein palaavat ajanmyötä ja kuinka muutoksesta saadaan tehtyä pysyvä.

Koska artikkeli on hyvin kattava, pääset suoraan sinua kiinnostavan materiaalin pariin alla olevien apulinkkien avulla.

  1. Painonpudotus askarruttaa monia
  2. Mikä on sinun motivaatiosi painonpudotukseen?
  3. Miksi painonpudotus ei onnistu?
  4. Viisi avainta pysyvään painonpudotukseen
  5. Verkkovalmennus josta saat apua pysyvään painonpudotukseen

Painonpudotus askarruttaa monia

Suomalaisista miehistä yli 70 % ja naisista yli 60 % on ylipainoisia. Painonpudotus puhuttaa niin kotona, työpaikan kahvipöydissä kuin juhlissakin. Ylipainoisista suurin osa yrittää laihduttaa joka vuosi ja ylipäätään suurin osa suomalaisistakin yrittää laihduttaa vuosittain. Painonpudotusta voi oikeutetusti sanoa kestoaiheeksi.

Painonpudotukseen motivaattorina toimii rantakuntoon pääseminen, lomalla kertyneiden kilojen pudottaminen, joulun jälkeinen kinkunsulatus, uudenvuoden lupaus, leikkaukseen pääsy, firman kuntokampanja, paremman olon tavoittelu jne.

Ylipainosta ja lihavuudesta seuraa korkeampi riski sairastua useisiin sairauksiin, kuten metaboliseen oireyhtymään, tyypin 2 diabetekseen ja verenpainetautiin. Sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski nousee myös näiden seurauksena.

Tuoreen verkkovalmennuksemme teemana on, kuinka painonhallintaan tehdään pysyvä muutos

Painonpudotuksessa onnistuminen on monille tuskallisen haastavaa. Tämän blogiartikkelin tarkoituksena on auttaa sinua näkemään kokonaiskuvaa, reflektoimaan omaa tilannettasi ja löytämään ratkaisevia oivalluksia, joiden avulla onnistut painonpudotuksessa pysyvästi. Tehtävä ei ole mahdoton ja itse asiassa ei edes vaikea. Kyse on yllättävänkin yksinkertaisista muutoksista henkilökohtaisessa arjessasi.

  • Mikä on sinun motivaatiosi painonpudotukseen?
  • Miksi painonpudotus ei onnistu?
  • Avaimet pysyvään painonpudotukseen
  • Verkkovalmennuksesta tukea ja konkreettisia työkaluja pysyvään painonpudotukseen

Mikä on sinun motivaatiosi painonpudotukseen?

Mikä saa ihmisen yrittämään painonpudotusta? Syitä on valtavan monia. Joskus tarve lähtee itsestä, toisinaan sisäisistä motivaattoreista, toisinaan ulkoisista motivaattoreista. Olet ehkä tyytymätön itseesi ja haluat uudistua? Oletko kokeillut useita tapoja pudottaa painoa, mutta et ole löytänyt pysyvästi toimivaa ratkaisua? Oletko kokeilut pikadieettejä, joista olet saanut hetkellisen onnistumisen? Oletko huolestunut omasta hyvinvoinnistasi ja terveydestäsi ja päättänyt, että nyt asiaan tulee pysyvä korjausliike?

Pysyvien tulosten saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää tunnistaa todellinen motivaattori.

Jos kipeän polven vuoksi toivot leikkausta ja kipu on äärettömän tuskallista, sinulta voi löytyä vahva motivaatio päästä riittävän matalaan painoindeksiin, jotta leikkaus mahdollistuu.

Toisaalta, jos motivaatiosi kumpuaa läheisen ihmisen toiveesta ja liittyy ulkonäköseikkoihin, motivaatiosi voi olla koetuksella vaikean valinnan hetkellä.

Pysähdy ja ole itsellesi äärirehellinen:

  • Minkä vuoksi Sinä haluaisit laihduttaa?
  • Mikä olisi unelmatilanne tämän suhteen?
  • Millaista elämä olisi 5, 10 tai 15 kiloa kevyempänä?
  • Mikä estää sinua toteuttamasta unelmaasi?
  • Miten pääset esteiden yli matkan varrella?
  • Mistä saat voimaa vaikeina hetkinä?

Miksi painonpudotus ei onnistu?

Miten on mahdollista, että suurin osa suomalaisista yrittää vuosittain painonpudotusta, mutta silti yli puolet aikuisväestöstä on edelleen ylipainoisia? Yksinkertainen selitys on, ettei yritykset tuota pysyviä tuloksia. Painonpudotus on jokaisen henkilökohtainen matka uudenlaiseen tapaan elää. Sen vuoksi syitä epäonnistuneille yrityksille on myös lukemattomia. Epäonnistuneita yrityksiä yhdistää usein käsite “pikadieetti”. Onnistunut painonpudotus vaatii myös vahvan henkisen työn. Laihduttamisen aikana myös mieli on kovilla. Se usein estää tavoitteeseen pääsemisen. Onko sinulla tunnelukkoja mahdollisen ylimääräisten kilojesi taustalla?

Me autamme pysyvien muutoksien saavuttamisessa

Painonpudotus yksipuolisella dieetillä

Pikadieettien “miina” on monesti tiukka yksipuolinen ruokavalio. Yksipuolisen ruokavalion ymmärrettävä ja looginen haitta on, ettei sitä kautta saa kehon tarvitsemia monipuolisia ravintoaineita. Ravintoaineiden puutteesta voi seurata haitallisia asioita kuten väsymys, vatsavaivat ja heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi sairastelu. Yksipuolinen ruokavalio ei siis ole oikea tapa pysyvään painonhallintaan. Väsymys ja sairastelu eivät tue haluamaasi uutta terveellistä elintapaa.

Painonpudotus liian nopeasti

Tehokkaan laihdutuksen ihanuus on, että olo kevenee nopeasti ja “työ palkitaan”, mistä seuraa ymmärrettävästi intoa ja motivaatiota tekemiseen. Perinteinen hiilihydraattien minimointi, “pussikuurit” ja niukan energian dieetit voivat saada alkuun nopeaa painonpudotusta.

Esimerkki: 40-vuotias nainen, paino 75kg, kevyt työ: perusaineenvaihdunta on arviolta noin 1900 kcal/vrk. Jos henkilö aloittaa dieetin, jossa energiansaanti on 1200 kcal/vrk, todennäköisesti nopeitakin tuloksia voi saada aikaan (1 kg rasvaa = noin 7 700 kcal). Mahdollinen liikunta huomioiden, paino voi pudota useita kiloja kuukaudessa.

Tiukan dieetin aikana olisi tärkeää miettiä, mitä ravintoaineita päivän aterioista saa? Miten lihasmassalle käy dieetin aikana? Jos lihasmassa vähenee, niin myös perusaineenvaihduntaan kuluvat kalorit vähenevät. Jos kyseisen dieetin aikana koittaa vielä urheilla, on nopeasti puhti pois ja uupumus voi hiipiä puseroon. Uupuneena ja väsyneenä taas kaikenlaiset painonhallinnan keinot voivat tuntua ylivoimaiselta. Epäonnistumiselle on rakennettu vahva pohja.

Jojoilu epäterveellistä?

Jojoiluun on monia syitä, mutta iso osa painoa pudottaneista tunnistaa efektin. Jojoiluun liittyy usein erilaiset dieetit. Jos pudotat painosi tiukalla vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, kyseistä ruokavaliota voi olla vaikea ylläpitää ja paino palaa vähitellen takaisin, kun hiilihydraatit palaavat ruokavalioosi. Jojoiluun voi liittyä myös hormonit: dieettien yhteydessä leptiinin (“kylläisyyshormoni”) määrä laskee ja samanaikaisesti greliinin (ruokahalua säätelevä hormoni) määrä nousee. Tästä voi seurata tiheämmin vaivaava näläntunne, mikä taas ruokkii jojoilua lisää.

Jojoilun epäterveellisyyttäkin on tutkittu. Osassa tutkimuksissa on osoitettu yhteyttä kuolleisuuteen, mutta osassa tutkimuksissa taas ei. Jojoilu on yhteydessä syömishäiriöihin ja psyykkiseen oireiluun. Painonpudotuksen onnistuttua tulee pitkäjänteisesti kiinnittää huomio ja tuki siihen, ettei painon takaisinnousua pääse tapahtumaan.

Monet ovat huomanneet, että pysyviä tuloksia on huomattavasti helpompi saada, kun painonpudotukseen saa tukea joko lähipiiristä tai verkkokurssilta. Tutustu Hälsan Stop jojoilu! Pysyvästi kuntoon! –verkkovalmennukseen, jossa hyvinvointia edistetään kokonaisvaltaisesti.

Avaimet pysyvään painonpudotukseen

Tässä kappaleessa tarjotaan ratkaisu erilaisten painonpudotushaasteiden väsyttämälle jojoilijalle. Tutkittuun tietoon perustuva näkemys, joka huomioi kaikki hyvinvointiisi liittyvät tekijät. Jo pienillä muutoksilla ja päivittäisillä valinnoilla kuljet kohti terveellisempää elämää.

Avain 1 – Itsensä tunteminen ja uudistuminen

 ”Ihminen, joka tietää paljon, on ehkä oppinut, mutta ihminen joka ymmärtää itseään on älykäs. Ihminen, joka ohjaa muita on ehkä voimakas, mutta ihminen joka hallitsee itsensä, on vieläkin voimakkaampi.”
– Lao Tse

Uskallan sanoa, että yksi vaativimmista tehtävistä, jota meille on annettu, on itsensä johtaminen. Ihmisen tärkein matka on matka itseensä. Itsetuntemus on ymmärrystä itsestä. Matka itseensä mahdollistaa saada vahvemmat kyvyt myös itsensä johtamiseen. Tiedostamalla kuka minä olen ja mihin minä olen menossa, mahdollista johtaa itseään paremmin, myös pysyvämpään painonpudotukseen. Itsetuntemus on ennen kaikkea omien arvojen, tavoitteiden, tunteiden, tarpeiden ja motiivien tunnistamista – avain hyvinvointiin ja uudistumiseen. Monelta ihmiseltä tuntuu puuttuvan oman elämän punainen lanka.

Oletko sinä oman elämäsi toimitusjohtaja? Oletko sinä ottanut vastuuta omasta elämästäsi? Kuka ohjaa elämääsi? Arvostatko sinä omaa elämääsi? Arvostatko itseäsi?

Oletko sinä tulppa muutokselle vai sytytystulppaa uudistukselle? Uudistumisen kannalta oleellista on, että uskallamme siirtyä pois mukavuusalueelta. Laajenna omaa mukavuusaluettasi. Pentti Sydänmaanlakan mukaan, uudistuminen vaatii viittä isoa I:tä:

Ihmettelyä

Innostusta

Itsetuntemusta

Itseluottamusta

Itsepohdiskelua


Miten hyötyjä viisi isoa I:tä voisi tarjota sinulle onnistuneessa painonpudotuksessa?

Elätkö sinä jatkuvassa ”oravanpyörässä” vai osaatko elää hetkessä, hiljentää mielen ja katsoa elämääsi tuorein silmin? Ole rohkea ja innostu asioista ja ylläpidä motivaatiotasi hyvään elämään.

Reflektointi eli kyky arvioida syvällisesti omaa tekemistään on itsetuntemuksen tärkeimpiä työkaluja. Se on vaativaa. Se vaatii säännöllistä harjoittelua. Itsereflektiossa pysähdytään pohtimaan mm. omia ajatuksia, tunteita, tarpeita, motiiveja, vahvuuksia ja heikkouksia. Pysähtyminen ja ihmettely vahvistavat minäkuvaa, joka auttaa asettamaan itselleen mielekkäitä tavoitteita sekä arvioimaan jo saavutettuja tuloksia asettamiinsa tavoitteisiin.

Lisää itsetuntemuksesta ja reflektoinnista voit lukea tuoreesta blogistamme.

Kysymyksiä sinulle pohdittavaksi?

  • Kuka sinä olet?
  • Arvostatko sinä omaa elämääsi? Arvostatko itseäsi?
  • Mitkä ovat sinun tavoitteet, unelmat ja visio omaan elämääsi?
  • Minkä arvosanan antaisit omalle hyvinvoinnillesi tällä hetkellä (asteikolla 0-10)? Mitä olet jo tehnyt hyvin? Mitä olet saavuttanut elämässäsi?
  • Miltä nykytilanne sinusta tuntuu? Mikä innostaa tällä hetkellä elämässäsi eniten?
  • Mihin kohtaan haluaisit edetä omassa hyvinvoinnissasi seuraavaksi (asteikolla 0-10)? Mitä eteneminen tuohon kohtaan sinulta vaatii?
  • Mikä on ensimmäinen askel kohti muutosta? Mitä teet jo tänään?

Avain 2 – Liikunta tukee painonpudotusta

Liikunta on terveellistä, mutta kuten tiedetään, sitäkin voi olla liikaa.
– Arabialainen sananlasku

Alle 10 % suomalaista työikäisistä täyttää terveysliikunnan suositukset kokonaisuudessaan. Olisiko tämä osittain selittämässä, miksi yli puolet aikuisväestöstämme on ylipainoisia? Riittävä liikunta luo perustan hyvälle ja tasapainoiselle arjelle. Laihdutuksen aikana sekä lihas- että rasvamassa vähenee kehosta, mutta säännöllisellä liikunnalla pystytään puolittamaan lihasmassan väheneminen.

Onko 10 000 askelmäärä avain onneen ja terveeseen kehoon? Mihin tämä maaginen luku perustuu?

Vaikka 10 000 askelmäärä maaginen raja ei perustu tieteelliseen tutkimukseen, niin tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän askeleita päivässä keräät, sitä parempi terveytesi on. Tämän lisäksi voidaan todeta, että yli 10 000 askelta päivässä on paljon, ja päiväsi on varmuudella ollut liikunnallisesti melko aktiivinen.

Monelle 10 000 askelta päivässä voi tuntua kohtuuttoman suurelta määrältä saavuttaa. Näin ollen henkilökohtainen tavoite on hyvä asettaa nykytilan pohjalta. Tavoitteena lisätä nykyistä askelmäärää, riippumatta mikä se tällä hetkellä on.

Miksi näin? Lähinnä siksi, että työ ja vapaa-aika on monella meistä hyvin passiivista ja istumme tuntikausia työpäivän aikana. Ennen kaikkea viime aikojen ”uusi normaali”, etätyöskentely, on passivoinut monen työpäivää.

Sen sijaan, että tavoittelemme maagista 10 000 askelta päivässä. Vähintään yhtä tärkeää on, että pyrimme elämään aktiivista elämää, joka on täynnä monenlaista toimintaa. Se voi pitää sisällään luonnossa liikkumista, pyöräilyä, pallopelejä, kuntosaliharjoittelua, kotitreenejä, pihatöitä tai lasten kanssa ulkoilua. Liikunta on erinomainen tuki myös laihdutuksen jälkeisessä painonhallinnassa. Aseta henkilökohtainen tavoite ja työskentele sitä kohti.

Arkiliikunnan saa näkyväksi askelmittarilla. Olipa kyseessä sitten älykello tai älypuhelimen oma askelmittari. Monet mittarit arvioivat myös energiankulutusta. On hyvä tiedostaa, että mittarit ovat usein epätarkkoja erityisesti energiakulutuksen osalta.

Kansalliset liikuntasuositukset: Mikä on riittävä määrä liikuntaa?

Yleiset terveysliikuntasuositukset 18-65 -vuotiaille:

  • Kestävyystyyppistä kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa (kuten reipasta kävelyä) vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa
    TAI
  • Kuormittavampaa kestävyysliikuntaa (kuten hölkkää) 1 tunti 15 minuuttia viikossa

LISÄKSI

  • Lihaskuntoharjoittelua vähintään kahdesti viikossa.
  • Uudet liikuntasuositukset kannustavat myös työpäivien tauottamiseen ja päivän aikana tapahtuvaan kevyeen liikuskeluun. Jo pienet määrät kevyttä liikettä päivien aikana voivat synnyttää suuria terveyshyötyjä.

Kuinka hyvin nämä toteutuvat sinun arjessasi?

Avain 3 – Uni ja palautuminen

Harva ihminen tulee ajatelleeksi, että unen määrällä ja laadulla on keskeinen yhteys painonhallintaan. 7-9 tunnin yöunien aikana energiaa kuluu noin 75 kg painavalla henkilöllä 300-400 kcal. Hyvän unen hyöty painonhallinnassa on ennenkaikkea se, että et ole väsynyt ja jaksat panostaa syömiseesi. Univaje on yhteydessä elimistössä ruokahalua säätelevien hormonien toimintaan. Väsyneenä tulee herkemmin valittua huonoja välipaloja, “kun pitää saada energia ylös”. Tavallaan heikkoa palautumista korvataan syönnin kautta tapahtuvalla energiatankkauksella.  

Asiaa on myös tutkittu, että runsaampi uni ohjaa valintoja päivittäiseen vähäisempään energiansaantiin ja toisaalta, että paremmin nukuttu yö tarkoittaa myös järkevämpää energiankulutusta. Huonosti nukutun yön aikana energia voi tulla lihaksista, kun taas hyvin nukutun yön aikana energia otetaan optimaalisesti rasvasta.  

Miten varmistaa uni ja palautuminen, joka tukee painonhallintaa?

Ensimmäisenä mieti, millainen on unirytmisi. Optimaalinen unirytmi on säännöllinen, eli nukkumaanmenoaikasi osuu kutakuinkin samaan haarukkaan (esim. 22-23) lähes joka päivä.

Toiseksi mieti, minkä verran nukut. Lähtökohtaisesti nukkuminen on “laiskan ihmisen tapa laihduttaa”. Se ei vaadi erityisemmin ponnisteluita, suurin osa tykkää nukkumisesta, ja hyvä uni ja palautuminen auttaa painonhallinnassa. Sopiva unimäärä on 8-9 tuntia, kun haluat pudottaa painoa.. 

Kolmanneksi mieti, millainen on palautumisesi laatu. Heräiletkö öisin? Onko illalla vaikea nukahtaa? Heräätkö aamulla jo pari tuntia ennen nukkumaanmenoa?

Liikunta on luonteva keino unen laadun parantamiseen. Fyysisesti aktiivinen päivä lisää lähtökohtaisesti unen laatua ja kestoa. Liikunta kannattaa kuitenkin ajoittaa siten, että rauhoittumiseen jää riittävästi aikaa. Sen sijaan venyttely ja rauhallinen kävely sopivat jopa ennen nukkumaanmenoa.

Mikäli koet, ettei unenlaatusi ole optimaalinen, keskity miettimään mikä on mielestäsi huonosti. Jos yölliset wc-reissut ovat häiriötekijä, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Jos lemmikkisi herättelee sinua öisin, kannattaa miettiä nukkumisjärjestelyitä uudelleen. Jos selkäkipu herättää jo aikaisin aamulla, suositeltavaa on miettiä mistä kipu johtuu – onko esimerkiksi sänkysi jo uusittavassa kunnossa tai olisiko aika jumpata selkä- ja vatsalihaksia? Jos tuntuu, että uneen pääsemisen kanssa on haasteita, mieti sisältääkö päiväsi riittävästi fyysistä aktiivisuutta?

Varmista siis riittävä määrä unta. Rauhoita ilta 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa, jolloin voit varmistaa mahdollisuuden riittävälle yöunelle. Nauti sopivan runsas, muttei liian raskas iltapala ja vältä myöhäistä urheilua, jotta kehosi ehtii rauhoittua ennen uniaikaa.

Lisää unesta voit lukea aiemmasta blogipostauksestamme: ”Miksi nukumme – unen voima”.

Avain 4 – Ravinto

Olet mitä syöt. Meillä kaikilla on omat mieltymyksemme, miten ruokailla arjessa. Oikeanlainen ravinto ja oikea-aikainen syöminen nostaa suorituskykyä, ylläpitää energiatasoja sekä nopeuttaa palautumista. Laadukas ravitsemus lähtee arkiruokailusta.

Ravitsemuksen osalta on tärkeä huomioida ravitsemuksen voimaportaat ja niiden tärkeysjärjestys:

  1. Säännöllisyys
  2. Monipuolisuus
  3. Laatu
  4. Määrä

Säännöllisyys

Mieti ja tarkastele seuraavina päivinä ateriarytmiäsi. Venyykö ruokailuvälit pitkiksi? Tuleeko pitkien välien energiavaje paikattua nopeilla hiilihydraateilla tai muutoin epäterveellisillä välipaloilla? Nälkäinen ihminen voi olla äkkipikainen ja pinna kireällä. Nälkäisenä ei myöskään ole hyvä mennä ruokakauppaan eikä liiemmin buffet ruokalaankaan. Järjestä päiväsi niin, että ruokailuvälit ovat enintään kolme tuntia. Säännöllisellä ruokailulla vältät heikot hetket. Säännöllinen syöminen vaatii myös suunnittelua, ja suunnitelmallinen syöminen auttaa sinua painonhallinnassa! 

Monipuolisuus

Yksipuolinen ruokavalio ei ole keholle hyväksi. Ravitsemuksella on tärkeä rooli kehon hyvinvoinnissa ja tarvitsemme ravinnosta todella monipuolia rakennusaineita terveelle keholle. Niin pelkkä einesruoka kuin pelkkä salaatti monotonisesti ovat heikkoja valintoja sinulle, joka haluat pudottaa painoa – ja itse asiassa kenelle tahansa. Ikivanha suositus “kaikkien värien” suosimisesta on aivan oivallinen vinkki. Lisäksi huolehdi, että saat sekä hiilihydraatteja, proteiineja että rasvoja. Pidä mieli avoinna erilaisille ruuille, sillä monipuolisuus on valttia myös vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin kannalta. Et löydä niin superia foodia, että kaikki olisi yhdessä pakkauksessa.

Laatu

Mitä suuhusi laitat? Painonhallinnan näkökulmasta kannattaa tarkastella realistisesti ja rehellisesti mitä tulee syötyä. Terveellisen ruokavalion ei tarvitse olla täydellistä, mutta kannattaa miettiä, tuleeko huomaamatta syötyä ne muutamat keksit aina kahvihuoneessa, tuleeko pari sokeripalaa huomaamatta kahvin mukana tai meneekö päivällisellä itse asiassa ruuan lisäksi myös muutama paahtoleipä?


80-20 -sääntö on hyvä ohjenuora tasapainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon. Tämä tarkoittaa sitä, että päivittäin suurin osa ruoasta olisi laadukasta. Ravitsemuksen laadun osalta usein karsittavia asioita ovat erilaiset kastikkeet ja sokeripitoiset juomat ja välipalat. Välipalojen osalta ajoittainen tarkastelu “paljonko mikäkin sisältää sokeripaloja” voi olla hyvä tapa muistuttaa fiksusta syömisestä.

Sipsipussi voi sisältää esimerkiksi 1250 kcal ja tuohon samaan energiamäärän saa syödä arviolta seuraavan kokonaisuuden:

2 kananmunaa

Keskikokoinen annos vihersalaattia

150 g kanafilee

3 keskikokoista porkkanaa

2 omenaa

2 kokonaista ohuen ohutta ruisleipäsiivua

2 juustosiivua

2 lasia maitoa

2 rkl cashewpähkinöitä

1 annos kaurapuuroa

1 purkki maitorahkaa

1 banaani

Määrä

Runsaskaan määrä fiksusti valittua ruokaa ei välttämättä tarkoita epäonnistumista painonhallinnassa. On tärkeää muistaa myös edellinen esimerkkivertaus. Jos syöt energiatiheää ruokaa runsaat määrät, painonhallinnan onnistuminen voi olla epätodennäköistä. Toisaalta, jos syöt terveellisiä ruokia, määrien suhteen ei tarvitse olla aivan niin tarkka.

Mikä on sopiva määrä hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvoja?

Hiilihydraattia tulee saada n. 5-7 g / kg / vrk
Proteiinia tulee saada n. 1,2-1,5 g / kg / vrk
Rasvoja tulee saada n. 1 g / kg / vrk
Riittävä nestetasapaino saavutetaan nauttimalla vettä 1-2,5 litraa / vrk.
Vitamiinien ja kivennäisaineiden nauttiminen ei ole välttämätöntä, jos ruoka on laadukasta.

Kuka päättää mitä sinä syöt? Onko vyötäröllesi hiipinyt viiden tai kymmenen kilon vararengas. Mitä tarkoittaa tiedostamaton toiminta ruokailussa? Lue lisää Hälsan blogista.

Avain 5 – Stressin hallinta

Kortisoli on stressihormoni. Stressihormonitaso nousee eri ihmisillä eri syistä. Yhdellä työpaineet, toisella parisuhdehaasteet ja kolmannella huono uni voi olla nostamassa stressitasoja. Kortisolin vaikutus painonhallintaan on valitettavan negatiivinen.

Stressi vaikuttaa myös negatiivisesti palautumiseen. Kehon kärsiessä liiallisesta stressistä, sekä päivä- että yöaikanen palautuminen heikkenee. Huonon palautumisen osalta edellä kävimmekin läpi vaikutukset painonhallintaan.

Stressi voi saada aikaan myös tunnesyömistä. Oletko itse huomannut, muuttuuko päivittäinen syömisesti stressaavina aikoina verrattuna keveämpiin aikoihin? Tuleeko kiireisinä aikoina herkemmin syötyä kattava ravintolalounas, kun kiireettömämpänä aikana voi olla aikaa valmistaa itse lounas puhtaista raaka-aineista ilman “petollisia” kastikkeita, kuorrutteita ja jälkiruokia? Tuntuuko kiireisinä ja stressaavina aikoina autokaistalta haettu pikaruoka “ainoana mahdollisena” tapana saada syötyä lämmin ruoka työpäivän aikana?

Verkkovalmennuksesta tukea ja konkreettisia työkaluja pysyvään painonpudotukseen

Muutos ei aina ole helppo, mutta oikein toteutettuna se voi todella tuntua helpoltakin.

Verkkovalmennuksella haluamme joka tapauksessa tarjota sinulle tavan tehdä muutoksesta helpomman ja kivuttomamman. Saat käyttöösi parhaat vinkit pysyvään muutokseen. Autamme sinua keskittymään ratkaiseviin oikeisiin asioihin. Tarjoamme sinulle tutkitusti toimivat ja terveelliset elementit hyvään arkeen ja pysyvään painonhallintaan.

 ”En koskaan uskonut, että tämä olisi näinkin yksinkertaista. En ole ehtinyt vielä lainkaan urheilemaan, mutta painoni on pudonnut jo 15 kg!”

”Tämä on oikeasti parasta, mitä elämässäni on tapahtunut pitkään aikaan. Sain tehtyä muutoksia, joista olen pitkään haaveillut. Elämänlaatuni on aivan uudella tasolla!”

Kuuden viikon mittainen valmennus tarjoaa erinomaisen työkalun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin nykytilan arviointiin ja pysyvään muutokseen:

  • Valmennus auttaa sinua tunnistamaan sinua henkilökohtaiset vahvuudet muutoksen synnyttämiseen.
  • Pääset Hälsan kattavaan materiaalipankkiin.
  • Saat lukuisia konkreettisia työkaluja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.
  • Opit tietämään kaiken oleellisen hyvinvoinnista.

 

Tutustu tarkemmin Stop jojoilu! Pysyvästi kuntoon! –verkkovalmennukseen.

 

 

 

Lähteet:
Älykäs itsensä johtaminen. Pentti Sydänmaanlakka.

UKK-instituutti

Effects of supplement timing and resistance exercise on skeletal muscle hypertrophy. Cribb P.JHayes A. 2006.
Postexercise nutrient intake timing in humans is critical to recovery of leg glucose and protein homeostasis. Levenhagen D.K, Gresham J.D, Carlson M.G, Maron D.J, Borel M.J, Flakoll P.J. 2001.

Lihavuuden Käypä hoito –suositus

Unettomuuden Käypä hoito –suositus

Härmä Mikko, Sallinen Mikael. Hyvä uni – hyvä työ, Helsinki: Työterveyslaitos, 2004.
Kukkonen-Harjula Katriina, Härmä Mikko.

Kohentaako liikunta unta? Työterveyslääkäri 2009; (4) 71 – 74
Partinen Markku, Huovinen M