Johtaja: Osaatko ja ehditkö reflektoida?

22.06.2020

Itsereflektiolla merkittäviä muutoksia omaan ajatteluun, tunteisiin, toimintaan ja siten tavoitteiden saavuttamiseen

Itsereflektiolla tarkoitetaan oman toiminnan itsearviointia ja tarkastelua, jotta saa joko tarkemmat silmät omaan itseensä ja tarvittaessa muuttaa itseään. Se on kuin peili, jolla pystyt katsomaan itseäsi, jotta pystyt oppimaan ja kehittymään.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että johtajat haluaisivat käyttää enemmän aikaa ajatteluun ja itsensä kehittämiseen. Johtajat haluaisivat pysähtyä miettimään enemmän isoa kuvaa. Useimmiten iso kuva tarkoittaa yritystä, mutta se voisi yhtä lailla olla johtaminen tai elämä ylipäätänsä.

Ihmismielellä on tyypillistä tietoisuus, mitä pitäisi tehdä toisin. Informaatiota riittää ylipaljouteen saakka, mutta käytäntöön vieminen on se kaikkein hankalin askel. Me ymmärrämme, tiedostamme ja kuulemme, mutta osaaminen tiedon muuttamisesta käytännöksi jää uupumaan. Lähes kaikilta jää potentiaalia käyttämättä.

Johtamisen personal trainerina huomaan valtavan korrelaation itsereflektion kurinalaisen systematiikan ja oman potentiaalin käyttöönoton välillä. Ne, jotka eivät reflektiota tee, epäonnistuvat lähes poikkeuksetta. Ne, jotka harjoittavat syvällistä pohdiskelua systemaattisesti, löytävät runsaudensarven ja pystyvät valtaviin loikkiin itsensä johtamisen korkeammille tasoille.

Karua kieltä kertovat tutkimukset, jotka kertovat reflektointikyvyn olevan yksi suurimmista tekijöistä, joka erottaa huippujohtajat harmaasta massasta.

Itsensä tunteminen on lähtökohta hyvään itsereflektioon

Gnothi seuton eli ”tunne itsesi” sanoo muinaiskreikkalainen aforismi. Itsetuntemus on ensisijaisen tärkeää johtajalle, koska vain itsetuntemuksen kautta voimme oppia tuntemaan toisia. Muutostarve voi tulla sinusta tai ulkopuolelta. Se voi tulla monesta lähteestä, mutta sen tiedon repimistä voit joko edesauttaa tai paeta.

Itse suosin seuraavia tiedon lähteitä:

  • Firstbeat Hyvinvointianalyysi. Kulutatko elämässäsi enemmän energiaa kuin saat?
  • 360 asteen arvio: Miten muut näkevät tunteesi, ajatuksesi ja johtamistoimintasi?
  • Persoonallisuusanalyysi: Mitkä ovat luontaisia vahvuuksiasi tai sudenkuoppiasi?

Nämä kolme muodostavat johtajan läpivalaisun, mikä antaa lisävastauksia iänikuisiin kysyyksiin kuten ”kuka minä olen?” ja ”minne olen menossa?”

Pitkän aikavälin hyöty motivaattorina muutokselle

Miksi omaa toimintaa sitten pitäisi muuttaa? Ajatus, että joku meistä pystyy aina toimimaan viisaasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla, on naiivia. Sinä et pysty siihen, eikä kukaan muukaan.

Mutta tavoitteena ei olekaan täydellisyys, vaan optimointi. Mitä enemmän pystymme toimimaan viisaasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla kuulostaakin jo järkevämmältä. Ja mitä enemmän tähän pystymme, niin sitä todennäköisemmin saavutamme asioita, joita haluamme. Ne voivat olla henkilökohtaisia uratavoitteita, organisaation tavoitteita, terveyttä taikka vain onnellisempaa elämää itselle ja niille, joiden kanssa vietämme aikamme.

Olen tykästynyt aikaleikkiin, jossa hypätään kymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän. Kuvittele mielessäsi, mitä tulevaisuuden minäsi haluaisi todeta edellisestä kymmenestä tai kolmestakymmenestä vuodesta?

  • Pystyitkö olemaan tyytyväinen suurimman osan tuosta ajasta?
  • Mitä asioita sait aikaan?
  • Mihin käytit aikaasi?
  • Saitko merkityksen elämällesi?
  • Rakastitko?
  • Uskalsitko?

Kolme viimeistä kysymystä ovat tyypillisimmät kuolinvuoteella. Mitä asioita olisi hyvä tehdä toisin, jotta tulevaisuuden minäsi olisi tyytyväinen?

En usko muutoksissa kuureihin, ne ovat lyhytjänteisiä. Muutoksen pitää olla sellainen, että toteutat sitä seuraavat kolmekymmentä vuotta tai loppuelämäsi. Kun olet tehnyt jotain kolmekymmentä vuotta, voit jo varmaan todeta niiden olevan rutiini.

Tavoitetilan määrittämisellä muutosten priorisointi

Otsikko varmastikin kuulostaa vain sanahelinältä, mutta kyse on tästä: kun olet pohtinut edellisellä reseptillä jonkin tavoitteen, niin on aika laittaa ne tärkeysjärjestykseen.

  • Millä muutoksilla on oikeasti vaikutusta pitkällä tähtäimellä, jos teet niistä rutiinin?
  • Mikä on elämäsi visio?
  • Otatko elämäsi visiossa riittävästi huomioon kaikki elämän osa-alueet?
  • Onko mukana fyysinen hyvinvointi eli uni, ravinto ja liikunta?
  • Entä psyykkinen hyvinvointi eli oppiminen ja muistaminen?
  • Entä sosiaalinen hyvinvointi eli tunteet ja ihmissuhteet?
  • Entä henkinen hyvinvointi eli arvot?
  • Missä roolissa on ammatillinen hyvinvointi eli työn ja uran eri osa-alueet?

Tavoitetila on hyvä sanoittaa paperille. Kuvaile, miltä toimintasi itsestäsi tuntuu ja miltä se näyttää muiden silmissä, kun olet tavoitetilan saavuttanut. Ei sinun tarvitse muuttua muita varten, mutta jos se ei näy muiden silmin, niin onko sitä oikeasti olemassa?

Muutostoimenpiteiden konkretisointi

Pyydän usein asiakkaitani miettimään seuraaviin osa-alueisiin kolme konkreettista asiaa:

  1. Muutokset, joilla haluat parantaa fyysistä hyvinvointiasi.
  2. Johtamisen vahvuudet, joiden varaan rakentaa menestys, ja joita voi hyödyntää vielä enemmän.
  3. Tukivahvuudet, jotka auttavat myös menestyksessä, ja joita kannattaa hyödyntää lisää.
  4. Asiat, joissa lupaan toimia toisin johtaessaan muita.
  5. Asiat, joissa tiedostaa muutostarpeen, mutta niihin ei sisälly vielä niin vahvaa lupausta (nämä usein paranevat taustalla, jos asiaan palaa aina itsereflektiossa)

Muutostoimenpiteet pitää tehdä todella konkreettisiksi, lähes käsinkosketeltaviksi. Ne pitää olla sellaisia, että voit halutessasi jopa päivittäin arvioida, että oletko toiminut tilanteissa toivomallasi tavalla.

Jokaisessa reflektiossa on kaksi kysymystä jokaista ennalta määriteltyä asiaa kohti:

Missä tilanteissa olen onnistunut paremmin kuin aikaisemmin?
Missä tilanteissa olisin voinut tehdä vielä toisin?

Helpon reflektiopohjan rakentaminen

Tässä esimerkki nopeasta ja helposta reflektiopohjasta, insinöörityyliin exceliin rakennettu. Ehkä juuri siitä syystä se on myös purrut hyvin insinööreihin, kauppatieteilijöihin ja juristeihin, mutta luulisin, että muihinkin ammattiryhmiin.

Ajan varaaminen kalenterista reflektoinnille

On aika ottaa kalenteri esille, varata aika ja tehdä siitä toistuva merkintä. Kerran viikossa on minimi, mutta päivittäinen reflektio vie sinut ripeämmin uudelle tasolle.

Päivittäiseen seurantaan on olemassa myös appeja, joista parhaimmaksi olen todennut HabitBull-nimisen. Riittää, kun käytät viisi minuuttia päivässä miettimiseen kuinka onnistuit niissä asioissa, joihin haluat muutoksen.

Jotkut asiakkaistani tekevät sen jopa ennen ja jälkeen tärkeän tapaamisen tai kokouksen. Tärkeintä on kirjata ajatukset ylös. Tässä riittää jopa muutama sana per asia; tärkeintä on jättää jonkinlainen jälki, joka auttaa asioiden selkeyttämisessä.

Seuranta kunnes asia on muuttunut rutiiniksi

Monesti on sanottu, että asiat muuttuvat rutiineiksi viikoissa, mutta itse olen enemmänkin sitä mieltä, että puhutaan kuukausista. Tapauskohtaisesti harvenna reflektointia vasta, kun olet varma, että se on muuttunut rutiiniksi.

Mutta todellakin vain harvenna, älä jätä kokonaan kesken. Näin sinulla on vielä reflektiohetket, joiden avulla voit varmistaa, että muutos on ollut pysyvä.

Muutoksen tehostamisen keinot

  1. Firstbeatin ja 360 johtajuusarviointimittauksen uusinta
    Voit päättää jo prosessin alussa, että jonain tiettynä ajankohtana tehdään uusintamittaus. Tämä auttaa sinua tekemään muutoksia, koska tiedät joutuvasi lopussa valamiehistön eteen tuomiolle. 360 seuranta-arvioinnissa keskitytään vain muutossuunnitelmassa olevien kohtien tarkasteluun.
  2. Muutossuunnitelman julkistus
    Kun julkistat muutossuunnitelman tiimillesi, kollegoillesi, esimiehellesi tai läheisillesi, niin toteutumisen todennäköisyydet kasvavat merkittävästi. Voit jopa sopia, että muilla on oikeus nostaa leikkimielinen punainen tai keltainen kortti ilmoille, jos toimit suunnitelmaasi vastaan. Tai voit luvata heille jonkin palkkion, jos he saavat sinut kiinni toimiessasi toisin.Tässä kohtaa erottuvat jyvät akanoista. Jos johtajana saat luotua ilmapiirin, jossa alaisesi aidosti uskaltavat nostaa tuon kortin, voit onnitella itseäsi matkalla mestarijohtajaksi.
  1. Coachaus
    Monet asiakkaistani ovat sanoneet, etteivät ikinä olisi pystyneet seuraaville tasoille hyppäyksiin ilman coaching-prosessia. Coach auttaa katsomaan omaa toimintaa ulkopuolisen silmin eli nostamaan esille tiedostamattomia uskomuksia, ihmiskäsityksiä ja rutiineja.

Juha Martikainen

Executive Coach

Juha Martikainen on executive coach eli ylemmän johdon valmentaja, joka auttaa aktoreitaan olemaan paras versio itsestään, löytämään todellisen potentiaalinsa ja tätä kautta löytämään paremman elämän itselleen, johdettavilleen ja perheelleen. Juhalla itsellään löytyy 20 vuoden työkokemus toimitusjohtajatasolta. Tutustu lisää Juhan omilla sivuilla.