Psykologinen turvallisuus ja tiimijohtaminen

06.06.2025

Ihmisläheinen työelämä -podijaksossa Henri Karjulan vieraana johtamis- ja työelämävalmentaja Marita Haapasalo. Pysähdy oman johtamisen ja yrityskulttuurin kehittämisen äärelle kuuntelemalla podijakso tai lukemalla jaksoon perustuva artikkeli.

Psykologinen turvallisuus ja tiimijohtaminen

Psykologinen turvallisuus on yksi eniten tutkituista ja toisaalta väärinymmärretyistä tiimityön ilmiöistä. Sillä ei tarkoiteta kivaa fiilistä tai jatkuvaa harmoniaa. Kyse on paljon syvemmästä: siitä, uskallammeko tiimeissä näyttää haavoittuvuutta, myöntää tietämättömyyttä, haastaa rakentavasti ja loistaa silloin kun onnistumme.

Mistä psykologisessa turvallisuudessa on oikeasti kyse?

On tutkittu ja todistettu, että tiimi, jossa ihminen uskaltaa ottaa sosiaalisia riskejä, toimii fiksummin, nopeammin ja paremmin. Tämä näkyy siinä, että ihmiset uskaltavat sanoa ääneen sen, mitä oikeasti ajattelevat – myös silloin, kun eivät vastausta tiedä, ovat eri mieltä tai huomaavat virheen.

Psykologisesti turvallinen tiimi antaa ja vastaanottaa palautetta aktiivisesti. Se ei tyydy pelkkään tekemiseen, vaan pysähtyy, katsoo peiliin ja kysyy: Miksi me onnistuimme? Miksi emme? Mitä opimme? Tämä rehellinen reflektio erottaa huipputiimit keskivertotiimeistä.

Yhteinen tontti – ei vain oma ruutu

Huipputiimeissä ei piipahdeta toisten vastuulla oleville alueille salaa tai varoen – talkoisiin mennään avoimesti, aidosti uteliaina. ”Jokaisen tontti on yhteinen tontti”, kuten podcastissa osuvasti sanotaan. Kun ihmiset ymmärtävät toistensa työtä ja haluavat toistensa onnistuvan, syntyy yhteistyötä, joka ylittää siilorajat ja tuo tulosta.

Tämä vaatii systeemiajattelua: kykyä ajatella välillä talousjohtajan, toimitusjohtajan tai markkinointipäällikön näkökulmasta, riippumatta siitä, mikä oma titteli sattuu olemaan. Mitä monimutkaisemmaksi työ muuttuu, sitä enemmän tarvitsemme tätä uteliasta keskinäisriippuvuutta.

Pelosta vai potentiaalista käsin?

Psykologisen turvallisuuden vastakohta ei ole konfliktit, vaan pelko. Pelon ohjaama tiimi tekee pienillä kierroksilla, puristaa mailaa, välttelee virheitä ja pysyy hiljaa. Tulokset jäävät keskinkertaisiksi, koska kukaan ei uskalla haastaa, kokeilla tai ajatella toisin.

Sen sijaan kun turvallisuus on kunnossa, syntyy rohkeutta kokeilla, intoa kehittää ja halua oppia. Tiimi ei ole vain joukko yksilöitä, vaan elävä, hengittävä oppiva yhteisö.

Konflikteja ei tarvitse pelätä – ne voivat olla tiimin vahvin kasvualusta

Konfliktit kuuluvat työelämään. Kun tiimissä on motivoituneita ihmisiä, jotka välittävät suunnasta ja haluavat vaikuttaa, on väistämätöntä, että välillä syntyy erimielisyyksiä. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla huono asia, päinvastoin. Huipputiimeissä osataan levätä konfliktissa. Se ei tarkoita välinpitämättömyyttä, vaan rohkeutta pysähtyä ja katsoa, mitä todella on käynnissä. Kun uskalletaan olla tilanteen äärellä ilman kiirettä ratkaista, syntyy tilaa ymmärrykselle ja oppimiselle.

Johtajan tehtävä on silloin oleellinen. On iso ero siinä, lakaistaanko ongelma maton alle vai mahdollistetaanko keskustelu, josta voi syntyä aito muutos. Hyvä kysymys alkuun voi olla niinkin yksinkertainen kuin: “Mitä tässä tilanteessa on kullekin merkityksellistä?” Hyvä johtaja pyrkii siis ymmärtämään tiiminsä kokemuksia heidän omasta perspektiivistään.

Usein konflikti ei ole merkki epäonnistumisesta vaan välittämisestä. Meillä on ehkä yhteinen päämäärä, mutta erilaiset keinot päästä sinne. Kun se sanoitetaan ääneen, moni jännite purkautuu.

Psykologinen turvallisuus ei synny sattumalta

Se ei synny sattumalta, eikä se pysy yllä itsestään. Se vaatii jatkuvaa havainnointia: miten meillä voidaan juuri nyt? Onko keskusteluyhteys auki? Onko kokouksissa hiljaista? Vetäytyykö joku? Nämä ovat hälytysmerkkejä, joihin kannattaa reagoida nopeasti.

Johtajana on hyvä muistaa, että aina ei tarvitse olla valmiita vastauksia, sillä usein parhaat johtajat kysyvät vain oikeat kysymykset. Yksi hyvä asia sanoa ääneen on: “Haluan, että meidän yhteistyö toimii vielä paremmin. Mitä voimme tehdä sen eteen yhdessä?”

Konfliktin ytimessä voi piillä paras mahdollinen kasvun paikka. Se on inhimillistä, viisasta ja ennen kaikkea vaikuttavaa johtamista.

Miksi psykologiseen turvallisuuteen kannattaa panostaa juuri nyt?

Työelämä on muuttunut. Monimutkaisuus, epävarmuus ja jatkuva muutos tarkoittavat sitä, että tarvitsemme toisiamme enemmän kuin koskaan.

Psykologisesti turvallinen tiimi on:

• Tuloksellinen – se ylittää keskitason suorituskyvyn säännöllisesti.
• Ketterä ja sopeutuva – se ei säikähdä muutosta, vaan reagoi fiksusti.
• Hyvinvoiva – ihmiset viihtyvät, palaavat töihin ja suosittelevat paikkaa muille.
• Psykologinen turvallisuus ei siis ole pehmeä lisä, vaan kovaa ydintä – se, jonka päälle kaikki kestävä suorituskyky rakentuu.

Psykologisen turvallisuuden ytimessä on siis se, että ihmiset kokevat luvan olla omia itsejään. Että työyhteisössä voi tuoda esiin omat ajatukset, ideat, keskeneräisyydet ja jopa pelot ilman huolta nolostumisesta, syrjään jäämisestä tai rankaisemisesta. Se ei tarkoita pehmoilua tai kaiken sallimista, päinvastoin, se mahdollistaa suorituskyvyn ja oppimisen aivan eri tasolla.

Sillä kun ei tarvitse käyttää energiaa varomiseen, voi käyttää sen ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja yhteistyöhön. Ja kun virhe ei ole uhka, vaan luonnollinen osa kehitystä, uskalletaan kokeilla uutta – ja sitä kautta synnyttää innovaatioita. Eli psykologinen turvallisuus ei ole vain mukavaa tunnelmaa. Se on rakenteellista rohkeutta. Se on kovaa ydintyötä pehmeillä keinoilla.

Mutta miten tätä kaikkea sitten rakennetaan?

Marita sanoi kauniisti: ”Ajattelenko asioita vai ihmisiä?” Se kysymys voi jokaiselle esihenkilölle olla hyvä aamun reflektio.

Käytännössä se voi näkyä näin:

• Palavereissa ei vain informoida, vaan keskustellaan. Annetaan tilaa, myös hiljaisille.
• Luodaan hetkiä, joissa ollaan ihmisiä ennen kuin ollaan rooleja. Mitä kuuluu? Miten menee? Ihan oikeasti.
• Esihenkilö johtaa esimerkillä. Jos minä näytän haavoittuvuutta, annan muille luvan tehdä samoin.
• Ymmärretään erilaisuuden rajat. Kaikki eivät halua jakaa yhtä paljon. Se on ok – kunhan kaikilla on lupa olla osa porukkaa omalla tavallaan.
• Käydään myös vaikeita keskusteluja. Ei vältellä konflikteja, vaan kohdataan ne kunnioittavasti. Sillä ristiriidat eivät riko, jos niissä pysytään yhteydessä.
• Ja ehkä tärkeimpänä: jokaisen kokemus on totta. Uteliaisuus toisen näkökulmaa kohtaan voi olla vahvin työkalu psykologisen turvallisuuden johtamisessa.

Me ei aina tiedetä, mitä toinen kantaa mukanaan – mutta me voidaan aina kysyä ja kuunnella.

Koetko, että teidän työpaikallanne hyödyttäisiin paremmasta psykologisesta turvallisuudesta?

Coachimme voivat auttaa tässä! Ota yhteyttä ja selvitetään, miten voisimme valmentaa sinua paremmaksi ja itsetuntevaksi johtajaksi.