Suomalaisella johtajalla on vankka liiketoimintaosaaminen, mutta tuottavuutta voitaisiin parantaa ihmisten johtamisen taitoja kohentamalla.

18.06.2024

Suomalaisella johtajalla on vankka liiketoimintaosaaminen, mutta tuottavuutta voitaisiin parantaa ihmisten johtamisen taitoja kohentamalla.

Keskimääräisellä suomalaisella johtajalla vaikuttaa olevan hyvä liiketoimintaosaaminen, mutta kyky johtaa ihmisiä näyttäisi olevan suomalaisen johtajan heikkous. Näin on pääteltävissä Hälsan tutkimuksesta joka toteutettiin toukokuussa 2024 ja jossa analysoitiin johtajien eri osaamisalueiden vahvuutta. Tutkimuksen aineistona käytettiin johtajien ja esihenkilöiden 360°-arvioiden tuloksia 40 eri organisaatiosta. Aineistossa oli yhteensä 293 johtajan tai esihenkilön arvioinnit.

Johtamisen osaamisalueet Hälsan 360°-arvioissa. Viitekehys: Pentti Sydänmaanlakka.

Hälsan käyttämä johtajan 360°-arvio jakaa johtajan osaamisalueet viiteen kategoriaan: liiketoimintajohtaminen, itsensä johtaminen, tehokkuus, vuorovaikutus ja ihmisten johtaminen. Tutkimuksen perusteella keskimääräinen suomalainen johtaja on liiketoiminnan ammattilainen ja taitava alallaan sekä melko hyvä johtamaan itseään sekä omaa jaksamistaan. Ihmisten käsittelyn taidot ovat suomalaisen johtajan Akilleen kantapää, kun taas vuorovaikutusosaaminen sekä ihmisen johtamisosaaminen saavat aineistossa selvästi huonoimmat arviot.

Ihmisten johtamisen ja vuorovaikutustaitojen kohentaminen on organisaatiolle kullan arvoinen mahdollisuus. Hyvä johtaminen on nimittäin tänä päivänä reflektointiin kannustavaa työntekijöiden vahvuuksia ruokkivaa vuorovaikutustyötä. Taitava ihmisten johtaminen ja hyvä vuorovaikutus tuottavat monesta eri syystä:

1. Motivaatio ja sitoutuminen: Hyvä ihmisten johtaminen motivoi työntekijöitä ja lisää heidän sitoutumistaan organisaatioon. Se koetaan myös arvostuksena työntekijää kohtaan.
2. Tuottavuus ja tehokkuus: Hyvä ihmisten johtaminen parantaa tiimien ja yksilöiden tuottavuutta ja tehokkuutta. Selkeät tavoitteet, palautteen antaminen ja työntekijöiden tukeminen heidän tehtävissään auttavat saavuttamaan parempia tuloksia sekä käymään innovointia edesauttavaa dialogia työyhteisössä.
3. Työtyytyväisyys: Johtajat, jotka kuuntelevat työntekijöitään, antavat heille mahdollisuuksia kehittyä ja kasvavaa, edistävät työtyytyväisyyttä, työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
4. Innovaatio ja luovuus: Hyvä johtaminen luo ilmapiirin, jossa työntekijät uskaltavat tuoda esiin uusia ideoita ja ehdotuksia. Innovatiivinen työympäristö voi johtaa merkittäviin parannuksiin ja kilpailuetuihin.
5. Tiimihenki ja yhteistyö: Tehokkaat johtajat osaavat rakentaa vahvan tiimihengen ja edistää yhteistyötä.
6. Henkilöstön kehittäminen: Hyvät johtajat investoivat työntekijöidensä koulutukseen ja kehitykseen, mikä ei vain paranna heidän nykyistä suorituskykyään vaan myös valmistaa heitä tuleviin haasteisiin.
7. Maine ja työnantajamielikuva: Organisaatiot, joissa on hyvä johtamiskulttuuri, houkuttelevat parhaita kykyjä ja säilyttävät heidät paremmin.

Miten kehittää ihmisten johtamisen taitoja?

Ihmisten johtamisen taitojen kohentamiseen on olemassa tiettyjä opeteltavissa olevia yleisiä periaatteita ja neuvoja, joita voi ammentaa erilaisista koulutuksista ja valmennuksista. Ihmisten johtaminen vaatii mm. kykyä tehdä ymmärrettäväksi ja motivoivaksi strategiset tavoitteet, tunnistaa yksilölliset motivaatiotekijät sekä ymmärrystä ihmisen käyttäytymisen ja ajattelun perusperiaatteista. Myös ymmärrys tietyistä ryhmäkäyttäytymisen ilmiöistä on tiimin vetäjälle suuri voimavara. Ihmisten johtajaksi kasvaminen on myös jokaisen henkilökohtainen ja mielenkiintoinen kasvumatka. Tässä tukena voi olla esimerkiksi henkilökohtainen coaching. Hyvällä ihmisten johtajalla on riittävästi ymmärrystä omista vahvuuksistaan, heikkouksistaan ja tunteistaan sekä kyky johtaa itseään vuorovaikutuksessa. Mm. 360-arvio ammattilaisen kanssa läpikäytynä on erinomainen lähtölaukaus itsetuntemuksen kasvattamiseen ja johtajana kehittymiseen.

Kirjoittaja on Hälsan valmentaja ja coach Anu Kuhmonen.