Näin torjutaan uupumus

18.03.2021

Miksi toinen uupuu ja toinen sen kuin porskuttaa? Onko osa ihmisistä heikkoja, kun eivät kestä elämän mukanaan tuomia paineita? Mikä tässä ajassa on vikana, kun uupumuksia ilmenee lähes jokaisella työpaikalla? Onko työelämässä tilaa normaaleille elämän vastoinkäymisille? Onko ihmisten mielessä tilaa vastoinkäymisille?

Mitä on uupumus?

Uupumus aikaerorasituksesta, sairaudesta tai liiallisesta kuormituksesta johtuva elimellinen tai psyykkinen tila, jolle ovat ominaisia henkinen tai fyysinen voimattomuus ja voimakas väsymyksen tunne.

Uupumuksen oireina voi olla mm. muistamattomuus, huolimattomuus, vaikeus keskittyä, voimakas väsymys, itkuisuus, fyysiset kivut. Työuupumuksesta puhutaan yleisemmin, jos tunnistetaan kuormituksen liittyvän työhön. Työuupumuksen pääpiirteet on pelkistetty kolmeen osaan: uupumusasteinen väsymys, kyyninen suhde työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumuksen rinnalla kulkee vahvasti myös masennus. Joskus uupumus voi johtaa masennukseen.

Uupumuksen tarkkoja tilastoja on käytännössä mahdoton löytää. Kyse on tilastointitavasta. Työuupumus (diagnoosikoodi Z73.0) ei ole sairauspäivärahaan oikeuttava syy poissaololle. Tämän vuoksi yleisempiä diagnoosikoodeja ovat F-koodit eli päädiagnoosina kulkee esimerkiksi masennustila tai stressireaktio

Onko uupumus uusi asia? Ei. Uupumusta on ilmennyt varmasti ”aina”, vaikka termit ovat olleet jotain muuta. Miksi nyt puhutaan niin paljon uupumuksesta? Asiaan on ehkä vihdoin herätty eri tavalla kuin aiemmin. Työelämässä ja elämässä kaikkiaan on nykyään enempi tilaa haavoittuvuudelle. Sosiaalinen media on negatiivisten vaikutusten lisäksi tuonut hyvääkin, ja avoimempi puhe uupumuksesta on varmasti yksi niistä. (En ota tässä kantaa, onko positiiviset vaikutukset tässäkään asiassa painoarvoltaan suuremmat kuin negatiiviset vaikutukset.) Uupumus on yhteiskunnalle kallista ja yksilölle traagista. Ainutlaatuinen elämä on arvokas ja sitä tulisi suojella. Uupumus voi olla kasvattava kokemus, mutta ei sitä soisi kuitenkaan turhanpäiten kenellekään. Mitä voimme tehdä asialle? Alla kolme lähestymistapaa uupumusten torjumiseksi.

Johtajan kannattaa katsoa peiliin

Systeemi, työelämä, kilpailu, pörssi. Kaikki edellä mainitut tukevat sitä, että johtajalla on oltava kyky panna toimeen. Mitä suorituskeskeisempi ihminen, sitä johtajampi. Johtaja on palkattu tekemään päätöksiä, eikö vain? Mikä se sellainen johtaja olisi, joka ei osaa tehdä päätöksiä. Johtaja varmistaa, että asiat etenevät ja mieluusti vielä etenevät nopeammin kuin edellisellä johtajalla. Tulosta tekevä ja vahvasti suorittava ihminen, joka on osoittanut voivansa viedä laajojakin kokonaisuuksia eteenpäin, nostetaan johtajan paikalle sopivan hetken tullen.
Tämä kaikki on ok ja ymmärrettävää, mutta meidän täytyy muistaa, että tästä aiheutuu kuilu johtajan ja työntekijöiden välille. Tuo rotko on sellainen, mikä tulisi johtaa umpeen. Jos johtaja ei näe, miten erilaisista lähtökohdista työntekijät tekevät työtänsä, seurauksena voi olla uupumusta, väsymystä, masennusta, avioeroja, huonosti kasvatettuja lapsia, työtyytymättömyyttä jne. Tämä on varmasti kovasti sanottu, mutta sille ei saa ummistaa silmiä.

Jos johtajalle suorittaminen ja aikaansaaminen on luontaista ja helppoa, se ei ole välttämättä sitä muulle henkilöstölle. Johtaja, onneksesi sinulla on hyvä kyky suorittaa ja saada paljon aikaan. Saman tason vaatiminen muilta voi olla epärealistista. Tässä tulee kriittiseksi johtajan itsetuntemus. Itsetuntemuksen vahvistaminen on koko elämän mittainen matka, jolle kannattaa antautua viimeistään nyt. Itsetuntemusta voi vahvistaa pysähtymällä, kuuntelemalla itseään ja muita, arvioimalla objektiivisesti omaa tekemistään, organisoimalla sopivia vuorovaikutuskanavia – jotka ovat sopivia myös niille erityyppisille henkilöille. Valmennustyössä itsetuntemuksen vahvistamiseen löytyy myös työkaluja kuten WorkPlace Big Five -persoonallisuusanalyysi, 360° arvio tai Firstbeat Hyvinvointianalyysi. Myös mentorin, coachin, työnohjaajan tai valmentajan käyttö on suotava tapa johtajalle vahvistaa itsetuntemusta. Ulkopuolinen ”peili” auttaa hahmottamaan omaa ja muiden tilannetta objektiivisemmin.

Johtaja, milloin olet viimeksi pysähtynyt miettimään omaa jaksamistasi? Jos oma jaksaminen ei ole sinulle henkilökohtaisesti tärkeä, voi olla ettet osaa aidosti tukea muidenkaan jaksamista.
Milloin olet saanut avointa ja rehellistä palautetta toimintatavoistasi viimeksi? Risto Siilasmaan sanoja lainaten ”No news is bad news. Bad news is good news.” Varmista, että kaikenlaiset ihmiset pystyvät antamaan avointa ja rehellistä palautetta tekemisestäsi.
Tunnistatko oman persoonallisuutesi vahvuudet ja sudenkuopat? Jos et hahmota tähän helposti vastausta, suosittelen perehtymään asiaan.

Jokaisen kannattaa katsoa peiliin

Uupumus ei varmastikaan ikinä johdu pelkästään yhden asian vuoksi. Työuupumus ja burnout on yleisesti käytettyjä termejä, mutta silti jokaisella on myös henkilökohtainen osuus uupumukseen. Jollakin taakka voi tulla raskaasta perhetilanteesta, toisella vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, kolmannella moneen paikkaan tehtävästä työstä, neljännellä työstä suoriutumiseen liittyvistä ongelmista, viidennellä persoonallisuuden tuomien sudenkuoppien huomiotta jättämisestä.

Onko sinulla ollut koskaan aikaa pysähtyä kunnolla omien ajatustesi kanssa? Oletko koskaan tunnistanut persoonallisuuden piirteitäsi? Onko persoonallisuudessa jotain, mitä kannattaa huomioida uupumuksen torjumiseksi? Millainen maailmankuva sinulla on? Millainen ihmiskäsitys sinulla on?
Persoonallisuuden piirre ei yksistään ole uupumuksen aiheuttaja, mutta ymmärrettävästi me kaikki reagoimme ympärillä ja pään sisällä tapahtuviin asioihin eri tavoin – siihen liittyen persoonallisuuden piirteet on hyvä tunnistaa.

Henkilökohtaisen elämän kokonaiskuvan hahmottaminen olisi tarpeellista meille kaikille. Liian moni ihminen elää elämää ajattelematta sitä sen kummemmin. Se voi tuntua äkkiseltään helpolta, mutta pitkässä juoksussa se ei välttämättä ole paras valinta. Joku päivä sisimmässä painanut asia voi yhtäkkiä kasvaa liian suureksi taakaksi kantaa. Pyri siis saamaan kokonaiskuva elämästäsi ja lähde sille matkalle jo tänään. Mikä sinulle on elämässä kaikkein tärkeintä? Mitkä asiat tuovat arkeesi iloa? Mitkä asiat tai tapahtumat puristavat mieltäsi? Millainen historia sinulla on? Mitä asioita historiastasi kumpuaa tähän päivään?

Kannattaa katsoa toista silmiin

Minulta kysytään: ”Miten voisimme tunnistaa uupumusriskissä olevat työntekijät?”
Ratkaisuja haetaan yleisesti teknisistä mittareista. Onko ollut poissaoloja yli hälytysrajojen? Onko ylityötunnit lisääntyneet? Onko fysiologisen kuormituksen merkkejä? Onko työtyytyväisyys laskenut? Tehdään kyselyitä, joilla saadaan liikennevaloilla eri katergorioihin: punaiset, keltaiset ja vihreät.

Eikö nämä kaikki kuulosta hyviltä jutuilta? Periaatteessa kyllä, mutta matkan varrella on myös monta epäselvää kohtaa.

Poissaolotilastojen osalta varoituksen sananen: aina on ihmisiä, jotka hakevat apua vasta kun ongelma on kasvanut liian suureksi.

Ylityötunnit: Miten erottaa työhön vahva sitoutuminen, työnimu ja uupumuksen merkit toisistaan? Missä vaiheessa uupumista ylityötunnit ovat ongelma?

Fysiologinen kuormitus: Kaikilla ihmisillä uupumusasteinen väsymys ei todellakaan näy käytössä olevissa fysiologisissa mittauksissa absoluuttisena. Mittareita pitää todella osata lukea, eikä silloinkaan aina onnista.

Työtyytyväisyys: Onko pitemmän ajan trendejä käytössä johon tilannetta voi verrata? Kuinka moni vastaa työtyytyväisyyskyselyyn?

Muut kyselyt: Vastausprosentti on isossa roolissa. Kyselyt voivat olla petollisia, sillä jokaisella on oma tapa suhtautua asioihin, jokaisella on oma skaalansa käytössä. Kyselyiden läpikäyminen tulisi siis olla varsin yksilöllistä – onko siihen aikaa ja kärsivällisyyttä?

Onko meillä mitään ”mittatikkua”, joka sopisi kaikille yhtälailla? Ei varmasti. Yksi yhtäläinen keino on kuitenkin jokaisella meillä. Katso toista silmiin – ja sydämeen. Kohtaa kanssakulkijasi, kuuntele ja tee se säännöllisesti. Sen mikä näkyy poissaolotilastoissa nyt, saatat havaita vaikka puolikin vuotta aiemmin kun kohtaat toisen ihmisen. Onko mielialassa jokin muuttunut? Onko henkilökohtaisessa elämässä tapahtunut jokin merkittävä muutos? Miten henkilö yleensä on suhtautunut ja sopeutunut muutoksiin? Tulisiko nyt huomioida muutos jotenkin esimerkiksi työnkuvassa? Tulisiko nyt tiivistää vuoropuhelua? Etätyöaikanakaan – tai varsinkaan – ei kannata vähätellä kahden keskisen vuorovaikutuksen vaikutusta. Ole kiinnostunut ihmisestä, rakenna vahva luottamus, puhukaa vaikeista ja henkilökohtaisistakin asioista.

Kirjoittaja
Lari Karjula
Valmentaja, lääkäri

Kiinnostaako aiheet? Kaipaatko valmennusta?
Ota yhteyttä.