Psykologisen turvallisuuden paikka työelämässä

09.06.2023

Tämän hetken kuumimmat johtamisopit liittyvät mm. työpaikan psykologiseen turvallisuuteen ja sen positiivisiin vaikutuksiin työssä jaksamiseen, henkilöstön tuottavuuteen ja yrityksen toiminnan kehittymiseen. Tutkija Amy Edmondsonin (Harvardin yliopisto) alunperin esittelemä käsite ja kiinnostus psykologista turvallisuutta kohtaan työelämässä sai kunnolla tuulta alleen kun vuosina 2014 – 2015 Google julkaisi omia laajoja psykologista turvallisuutta koskevia henkilöstötutkimustuloksiaan. Psykologisen turvallisuuden merkitys työssä jaksamiselle ja tuottavuudelle alkaa olla jo laajasti hyväksytty ajattelumalli. Näytöt psykologisen turvallisuuden hyödyistä ovat jo sen verran kiistattomat, että uskallan väittää, että uuden ideologian tunnusteluvaihe on ohitettu. Toki kaikki työnantajat eivät vielä ole kyenneet mukauttamaan toimintojaan ajattelutavan mukaisesti, mutta harva enää kiistääkään psykologisen turvallisuuden hyötyjä.

Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan sitä, että työntekijä uskaltaa ilmaista itseään työpaikalla ilman omakuvaan, statukseen tai uraan liittyvien negatiivisten seurausten pelkoa.

Tällä hetkellä pilkomme psykologista turvallisuutta käsitteiksi ja pohdimme, mitä se oikeastaan tarkoittaa kullakin työpaikalla. Psykologinen turvallisuus on ryhmätasoinen ilmiö, joka voi ulottua jopa koko organisaatiotasolle. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan sitä, että työntekijä uskaltaa ilmaista itseään työpaikalla ilman omakuvaan, statukseen tai uraan liittyvien negatiivisten seurausten pelkoa. Toisin sanoen, työntekijät pystyvät ottamaan työn kehittämisen kannalta tarpeellisia sosiaalisia riskejä, ilman henkilökohtaisia negatiivisia seurauksia. Taustalla on ymmärrys siitä, että asioiden kehittäminen, omaan mielipiteen ilmaiseminen ja oman potentiaalin hyödyntäminen vaatii aina jonkin verran mukavuusalueelta poistumista ja riskin ottoa. Ja turvattomassa ilmapiirissä ihminen välttää kaikkia kehityksenkin kannalta tarpeellisia riskejä.

Ymmärrettävästi kriittinen korva kysyy seuraavaksi, mikä on sopiva määrä riskin ottamista ja riskin oton sallimista? Liika sosiaalinen riskin otto voi nimittäin helposti muuttua myös haitalliseksi. Liiallinen riskinotto porukassa saa työntekijän tuntemaan olonsa jälleen turvattomaksi, kun mitä tahansa saa sanoa miten tahansa. Riskinottoa sallitaan sopivasti, kun se edesauttaa tiimin toimintaa ja tavoitetta. Riskinottajalla on siis myös hyvät tarkoitusperät ja hän osaa tuoda asiansa esille muut huomioon ottaen. Riskinottoa sallitaan jo liikaa, jos se sallii myös toisten loukkaamisen tai muutoin tyrehdyttää avoimen dialogin. Jos aivan kaikki on sallittua, palataan jälleen turvattomaan kulttuuriin.

Mitkä ovat Psykologisesti turvallisen työyhteisön tunnusmerkkejä? Mihin tulisi pyrkiä?

Tämän hetkisen ymmärryksen mukaan Psykologisesti turvallisen työpaikan piirteitä ovat mm.

• Avoin tiedon jakaminen
• Matala kynnys kertoa muille omista virheistä
• Virheiden jakaminen nähdään kehittymisen työkaluna
• Työntekijät uskaltavat ottaa sosiaalisia riskejä, mikä on edellytys sille, että voi olla oma itsensä ja kertoa mielipiteensä.
• Työpaikalla ymmärretään, että jatkuva leppoisuus, helppous ja kitkattomuus eivät sama asia kuin turvallisuuden tunne.
• Erimielisyys ja uudet ideat eivät ole uhka.
• Erimieltä olemista ja erilaisuuden kohtaamista on harjoiteltu niin paljon, että ajatusten pallottelua ja eriäviä mielipiteitä ei enää oteta henkilökohtaisesti.
• Työntekijät tietävät, että mitään mitä he sanovat tai tekevät, ei tulla käyttämään heitä vastaan.
• Työntekijät olettavat lähtökohtaisesti toisistaan hyvää.
• Työpaikalla ei sallita epäasiallista käytöstä.
• Asioista osataan ja pystytään puhumaan kunnioittavasti ja arvostavasti, myös konfliktitilanteissa.

Psykologinen turvallisuus yhteisössä on monisyinen ilmiö eikä ole kuitenkaan redusoitavissa tiettyihin toimenpiteisiin tai ohjeisiin. Psykologinen turvallisuus on sisäistettävä Arvona, joka näkyy kaikessa toiminnassa aidosti. Ihmisillä on hyvä vaisto epäaitouden suhteen.

Psykologisen turvallisuuden rakentamisessa tärkeintä on esimerkin voima. Johto, esihenkilöt ja tiimien vetäjät ovat ensisijaisia henkilöitä, jotka luovat turvallista ilmapiiriä. Kääntäen voi myös sanoa, että esihenkilöstön ja johdon on helppo omalla toiminnallaan aiheuttaa myös turvattomuutta. Työntekijät eivät voi kuitenkaan sysätä vastuuta ilmapiiristä kokonaan johdolle vaan kukin omalla käytöksellään vastaa kulttuurin muotoutumisesta. 

Miten psykologinen turvallisuus vaikuttaa yksilöön ja käyttäytymiseen?

Turvattomuuden tunne on välttämätön perustunne, jonka tarkoitus on ohjata ihmistä välttämään uhkia ja vaaroja sekä hakeutumaan turvallisuuteen. Ihminen pyrkii välttämään turvattomuuden tunteita hyvillä ja huonoilla keinoilla. Turvattomuus toisaalta motivoi ihmistä kehittymään ja etsimään itselleen parempia vaihtoehtoja. Psyykkiset välttämis- ja poistumisyllykkeet sotivat luonnollisesti vahvasti työhön sitoutumista ja työstä innostumista vastaan.

Tietyt asiat aiheuttavat yleensä kaikissa ihmisissä turvattomuuden tunnetta. Epävarmuus oman työn jatkuvuudesta, fyysinen uhka työssä, työpaikkakiusaaminen tai esimerkiksi työmäärän hallitsemattomuus aiheuttavat suurimmalle osalle ihmisistä turvattomuuden tunnetta. Se millaiset asiat aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja miten paljon, on myös osittain myös subjektiivinen arvio itsestä ja omista kyvyistä suhteessa yksilön omaan tulkintaan ympäröivästä maailmasta ja sen uhkista . Kykenenkö minä juuri tässä hetkessä hallitsemaan tätä tilannetta? Ihmisten tulkinnat tilanteista ovat erilaisia, koska jokaisen psyyke on erilainen ja jokaisen elämän historia sekä elämäntilanne juuri nyt ovat erilaisia. Ei siis ole järkevää vertailla ihmisten kokemaa turvattomuutta keskenään tai arvottaa kuuluuko jossakin tilanteessa kokea turvattomuutta vai ei. Ihmisen turvattomuuden sietokyky vaihtelee.

Turvallinen ilmapiiri heijastuu myönteisesti oppimiseen, innovointiin sekä tiimien tehokkuuteen ja suoriutumiseen. Sillä on yhteys luovaan ajatteluun, riskien ottamiseen ja organisaatioon sitoutumiseen.

Psykologisen turvallisuuden kirjallisuudessa tärkeimpänä metahyötynä nähdään mm. se, että ristiriidat ja erimielisyydet (joita emme voi välttää) voivat psykologisesti turvallisessa ympäristössä jalostua uusiksi paremmiksi ideoiksi, innovaatioiksi ja kehitykseksi, sen sijaan että ne johtaisivat vihanpitoon tai katkeruuteen. Turvallinen työilmapiiri heijastuukin tutkimusten mukaan selvästi oppimiseen, innovointiin sekä tiimien tehokkuuteen ja suoriutumiseen. Psykologisella turvallisuudella on myös yhteys luovaan ajatteluun, riskien ottamiseen ja organisaatioon sitoutumiseen.

Turvallisuuden tunne omassa elämässä kokonaisuutena kytkeytyy suoraan yksilön hyvinvointiin. Monilla tästä arjen turvallisuuden tunteen kokonaisuudesta 1/3 syntyy työpaikalla. Hyvinvointi on toisin sanoen turvattomuuden puutetta, joka ilmenee elämänhallinnan tunteena, uskona tulevaisuuteen ja omaan toimintaan. Riittävä turvallisuus ilmenee mm. kykynä tarkastella asioita nykyhetkeä laajemmasta aikaperspektiivistä ja suunnitella tulevaisuutta. Kaikki nämä ovat tärkeitä myös työssä onnistumisen ja jaksamisen kannalta. Vastaavasti turvattomuus on jonkin sellaisen kohtaamista, joka aiheuttaa voimattomuuden ja neuvottomuuden kokemuksia, jotka ovat puolestaan itämisalustaa mm. työssä uupumiselle.

Turvattomuus voi ilmetä stressinä tai psykosomaattisina oireina. Myös somaattisiin sairauksiin sairastumisen riski kasvaa. Ihminen alkaa herkästi kompensoida turvattomuuden tunnetta esimerkiksi perfektionismilla, ylisuorittamisella, vetäytymisellä tai vaikkapa riippuvuuksilla. Aivot ja keho eivät erottele, millä elämän osa-alueella turvattomuutta esiintyy. Hyvinvointi ja terveys joutuvat koetukselle riippumatta siitä, onko yksilöllä turvaton olo töissä vai kotona.

Kirjoittaja
Anu Kuhmonen
Sosiaalipsykologi, Esimies-ja työyhteisövalmentaja