2020-luvun työssä jaksaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja itsetuntemusta

27.02.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan Suomessa naisista joka viides ja miehistä 15% on kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Vuosi 2020 ja koronaviruspandemia on takuuvarmasti pistänyt työssä jaksamisen koville Suomessa entisestään: työntekijöiden jaksaminen ja hyvinvointi ovat koetuksella, kun työelämän normit ovat heitetty päälaelleen ja vapaa-ajan aktiviteetteja on rajoitettu.

Yksi suurimmista muutostekijöistä on etätyöskentely, jonka lisääntyminen on isolle osalle työntekijöistä ja johtajista täysin uutta. Etätyöskentelyn lisääntymistä samaan volyymiin povattiin aiemmin vasta tulevan vuosikymmenen vaihteeseen, mutta koronavirus pisti pökköä pesään. Se, mikä piti tapahtua kymmenessä vuodessa, lävähtikin kasvoilla parissa kuukaudessa.

Paluuta vanhaan ei välttämättä ole. Ylen tekemän kyselyn mukaan miljoonasta etätyöskentelyyn siirtyneestä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä myös koronan jälkeen. Koronaviruspandemia jättää jälkensä tulevaisuuden työelämään ja erityisesti seuraavalle viidelle vuodella. Monipaikkainen ja paikkaan riippumaton työ ovat isoja trendejä, jotka todennäköisesti vaikuttavat läpi meidän elinaikamme.

Valmennuksissa on huomattu, että työntekijöiden kuormitus on lisääntynyt etätyössä. Yksi tekijä tässä on vuorovaikutus, joka on erilaista etänä. Joillekin se on kuormittavampaa, joillekin ei. Asioita joutuu toimittamaan perille, kun aiemmin informaatio on levinnyt luontaisesti työpaikan käytävillä, kahvipöydissä tai työpisteiden välillä. Asiat eivät siirry ihmiseltä ihmiselle itsestään ja luonnostaan, vaan siihen vaaditaan Teams-viestejä, sähköposteja tai soittoja.

Vaikka isossa mittakaavassa poissaolotilastot ovat näyttäneet positiivisia merkkejä (tilastoihin vaikuttaa toki mm. lomautukset), turnausväsymystä on aistittavissa. Tilanteessa huolestuttava tekijä on, kun aiemmin hyvinvoineet ihmiset ovat kuormittuneet uudesta tilanteesta. Niin kutsuttujen riskihenkilöiden määrä on mahdollisesti siis kasvanut huomattavasti.

Meiltä useimmilta löytyy hyviä keinoja työssä jaksamiseen. Me tiedämme, miten jaksamme paremmin, mutta emme välttämättä toimi sen mukaisesti. Voimme uhrata työllemme suuren osan päivän tunneistamme, vaikka tiedämme, ettei se ole kaikkein parasta suoritustasollemme. Samalla tavalla kuin sokeriset pullat, tupakointi ja alkoholin juonti on yllättävän tavallista, vaikka tiedämme varsin hyvin, ettei se ole pitkässä juoksussa hyvä asia. Tuppaamme tavoittelemaan liian paljon, liian nopeasti. Sen vuoksi saavutamme myös vähemmän. Jos lähtisimmekin tarkastelemaan asiaa toista kautta: ottaisimme tavoitteeksi, että ihmiset voivat hyvin, jolloin he voivat hyvinvointinsa kautta tehdä hyvää jälkeä myös työssä ja päästä sitä kautta optimaaliseen tulokseen?

Tehostaminen on tullut tiensä päähän. Tehostamiseen liittyy vahvasti mekanistinen ihmiskäsitys. Ihmiskäsitystä tulisikin jokaisen pohtia niin itsekseen kuin työyhteisössäkin. Jos tehokkuusajattelu on toiminut aiemmin, niin vauhdin kiihtyessä on mahdottomuus, että ihmiset enää kykenevät tehostamaan omaa elämäänsä ja tekemistään samalla vauhdilla. Vaaditaan korjausliikkeitä; ihmiskäsityksen tarkastelua, arjessa taukohetkiä ja palautumista. Työssä jaksamiseen vaikuttaa koko elämä kokonaisuudessaan: kaikki elämän osa-alueet aina perheestä, vapaa-ajasta, ajattelumaailmasta ja harrastuksista lähtien. Tasapainon löytäminen on koko elämän mittainen matka. Tässä blogitekstissä keskitytään pelkästään muutamiin elämän osa-alueisiin, jotka tulevat todennäköisesti nousemaan esille etätyöaikana.

 

Individualismin ikeestä yhteisöllisyyteen

Perhe, sukulaiset, ystävät, kollegat, kanssaharrastajat tai muut vastaavat luovat ihmissuhdeverkoston, johon kuuluminen muodostaa ihmisen identiteetin ja sosiaalisen olemassa olon perustan. Antropologian, filosofian, sosiologian, psykologian ja lääketieteen tutkimukset ovat päätyneet yhteisymmärrykseen, että yhteisöllisyydellä on positiivinen vaikutus terveyteen. Onnellisuustutkijoiden kuten psykologi Daniel Gilbertin mukaan taas yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen – sekä yhteisten arvojen jakaminen – synnyttää maksimaalisen onnellisuuden tunteen.

Hyvin usein merkityksellisyys kumpuaa muista ihmisistä. Edesmenneen sosiaalipsykologi Antti Eskolan mukaan inhimillisyys ei sijaitse ihmisessä itsessään, vaan ihmisten välillä. Jos lääkärinä kysyn yli 85-vuotiaalta, mikä on elämässä tuonut merkitystä, niin käytännössä vastaus liittyy aina muihin ihmisiin. Ehkä olemme liikaa päätyneet korostamaan yksilöä; yhteisöllisyyden sijaan.

Yksinäisyys jo itsessään on kuormittavaa. Jotkut tarvitsevat toisia ihmisiä vähemmän, jotkut enemmän. Kun esimerkiksi työpaikan luonnolliset kohtaamiset puuttuvat, niin sosiaalisia kohtaamisia kannattaa etsiä vapaa-ajalla jo ihan tietoisesti, jottei jää pelkästään kotiin television tai läppärin ääreen. Korona-aika tuo tietenkin omat haasteensa, koska useat harrastukset ovat tauolla.

 

Pääsetkö vaikuttamaan työhösi?

Suurimmalla osalla työntekijöistä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä jollain tapaa ja muokata työtänsä itselle mielekkäämmäksi. Työn tuunaaminen haastaa perinteisen mallin, jossa työn kehittäminen on pelkästään työnantajan vastuulla. Ajatuksena on, että todennäköisesti pystyt muokkaamaan ainakin joitain työtehtävien osia muuhun elämään sopivaksi. Työssä jaksamisen kannalta pienillä muutoksilla on isokin merkitys, koska saat hallinnan tunnetta omasta työstä. Yksi uupumisen taustalla olevista monista tekijöistä on hallinnan tunteen menettäminen.

Esimerkiksi tietotyöläisten ja yrittäjien on mahdollista muokata työaikojaan. Heille voi olla mahdollista, ettei tule joka päivän kallo kahdeksan töihin ja lähde neljältä. Lapset voi viedä kouluun tai tarhaan rauhassa, ja poistuminen työpaikalta tapahtuu omien aikataulujen mukaisesti. Kaikkien alojen työntekijät eivät tietenkään pysty tätä tekemään. Esimerkiksi sairaanhoitajat kykenevät harvoin vaikuttamaan omiin vuoroihinsa.

Vaikkei kaikilla aloilla ole samoja tuunaamisen  mahdollisuuksia, niin se ei tarkoita, etteikö pystyisi pienillä muutoksilla muokkaamaan, miten töitään tekee. Työn sisältöä ja työtapoja voi tuunata vaikka hakeutumalla ja osallistumalla uuteen projektiin, jonka kautta opit uusia taitoja. Vuorovaikutusta voi tuunata vaikkapa hakeutumalla pienimuotoisiin kehityskeskusteluihin omasta suoriutumisestasi.

Työn tuunaamiseen kytkeytyy vahvasti myös itsetuntemus. Jos pohdit, reflektoit ja pyydät palautetta, niin opit enemmän itsestäsi. Voit esimerkiksi oppia, milloin tarvitset taukoa, jotta energiat ovat kohdillaan tai minkälaiset olosuhteet tarvitset, jotta juuri sinä pystyt keskittymään.

 

Itsetuntemus

Työssäjaksamiseen vaikuttaa olennaisesti oma persoonallisuus ja sen tuomat edut sekä haasteet. Jos olet ekstrovertti, niin todennäköisesti kaipaat enemmän sosiaalisia kohtaamisia kuin introvertti, joka viihtyy valtaosan ajasta yksinään. Jos taas reagoit herkästi vastoinkäymisiin, niin tunteikkaiden tapahtumien jälkeen tarvitset ehkä enemmän palautumisaikaa kuin viilipytty, joka ei hätkähdä isoimmastakaan vastoinkäymisestä.

Meillä jokaisella on luontaisia taipumuksia persoonallisuutemme kautta, joita kannattaa tutkailla, tiedostaa ja reflektoida. Meillä on luontaisia toimintatapoja ja ne on hyvä tunnistaa, jotta tiedostamme, mitkä asiat vievät energiaa ja mitkä asiat taas tuovat sitä.

Tunnistatko oman persoonallisuutesi piirteet?
Tunnistatko sen tuomat vahvuudet ja sudenkuopat?
Mikä on työssä jaksamisessa tärkeää juuri sinulle?

Nukkuminen on ”helppo” tapa ennaltaehkäistä uupumista

Lähivuosina Suomessa ja kansainvälisesti on nähty merkittävä loikka ymmärryksessä unen merkityksessä yksilölle ja yhteiskunnalle. Matthew Walkerin ”Miksi nukumme” (2019) on noussut kansainväliseksi bestselleriksi ja Suomessa unilääkäri Henri Tuomilehto omalla kirjallaan ”Nukkumalla menestykseen” (2019) heitti oman kortensa kekoon suomalaisten nukkumisen eteen. Hälsalla järjestimme marraskuussa 2020 unen teemakuukauden (suominukkuu.fi) täysin maksutta. Teemakuukausi toteutetaan taas tänä vuonna.

Suomalaiset edelleen nukkuvat liian vähän. Jotta menestyisimme työssämme ja opiskeluissamme, karsimme unesta. Jotta voisimme viettää vapaa-aikaamme haluamallamme tavalla, karsimme unesta. Unihäiriöt ovat lisääntyneet erityisesti työikäisten keskuudessa ja aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja. Psyykkisistä syistä johtuvien unihäiriöiden kustannukset työnantajille ovat suoraankin kymmeniä miljoonia, epäsuorien kustannuksista puhumattakaan. Lisäksi rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuonna 2014 aikuisväestöstä noin 9,3% käytti unilääkkeitä, 3,6% oli pitkäaikaiskäyttäjiä ja 0,3 käytti lääkkeitä suurella annoksella (Kurko ym. 2018).

Unella ja uupumuksella on selkeä yhteys. Jos unta ei tule tai uni ei ole laadukasta, se johtaa pidemmällä aikavälillä uupumukseen. Taustalla voi olla pitkäaikainen työpaine, sosiaalisen elämän haasteet, kuten vaikkapa parisuhdekriisi, tai muuten kuormittava elämäntilanne. Paras keino työuupumukseen on ennaltaehkäisy. Koska noin 95% ihmisen palautumisesta tapahtuu nukkumisen aikana, niin ennaltaehkäisevä lääke on unen lisääminen, eikä sen karsiminen.

Unettomuus on suurella osalla korjattavissa jopa yksinkertaisilla asioilla: oman ajattelun, käyttäytymisen ja toimintatapojen muuttamisella. Monet tietävät keinot oman unensa parantamiseen, mutta eivät tee mitään sen eteen. Vähintään kahdeksan tunnin yöunet ja säännöllinen unirytmi ovat peruspilarit, joiden ympärille kannattaa rakentaa.

 

Kirjoittaja
Lari Karjula
Lääkäri ja valmentaja
”Valmennan johtoryhmiä, esihenkilöitä ja työyhteisöjä itsensä johtamisesta ja hyvinvoinnin johtamisesta. Tavoitteena on auttaa ihmisiä voimaan hyvin sekä rakentaa kulttuuria, joka tukee ihmisten jaksamista.”

 

Lähteet:

Tuomilehto, H (2019). Nukkumalla menestykseen. Tammi.
Gilbert, D. (2006). Stumbling on Happiness. Knopf.
Uusitalo-Arola, L (2019). Uuvuksissa. Tuuma.
Kurko T, Saastamoinen LK, Tuulio-Henriksson A, Taiminen T, Tiihonen J, Airaksinen M, Hietala J. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on vähentynyt. Suomen Lääkärilehti (2018); 20 (37): 1292-1297.b

 

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.