Presenteismi on työyhteisöjen pöpö, joka tarttuu
13.08.2019
Onko kollegasi tai sinä itse tullut joskus töihin kipeänä ja huomannut kuinka bakteerit lähtevät leviämään työkaverilta toiselle? Ehkä yhtäkkiä olette tilanteessa, jossa kukin on vuorollaan kipeänä saman taudin vuoksi? Tai oletko huomannut, että joku kollegasi tulee töihin mieli maassa ja epämotivoituneena. Huomaat, kun hänen asenteensa lähtee leviämään bakteerin tavoin ympäri työyhteisöä?
Puhutaan presenteismistä eli vajaakuntoisena työskentelystä. Työntekijä on fyysisesti paikalla työpaikalla, mutta ei oikeasti läsnä. Presenteismi on yleisempää kuin yleensä kuvitellaan ja sitä pidetään laajempana ongelmana työyhteisöissä kuin sairauspoissaoloja.
– Kiire, 24/7-elämä, harrastusten ja palautumisen unohtaminen. Siinä isoja ja yleisiä tekijöitä miksi presenteismi nostaa päätään niin vahvasti, Hälsan lääkäri Lari Karjula kertoo.
Presenteismin kustannukset ovat suuremmat kuin sairauspoissaolojen
Sairauspoissaolot ovat olleet jo pitkään yritysten vitsaus, jonka kustannukset ovat merkittävät. Mutta vajaakuntoisena työskentely on kustannuksiltaan moninkertainen. Kansainväliset tutkimukset ovat puhuneet peräti kymmenkertaisista luvuista verrattuna sairauspoissaolojen kustannuksiin. Suomessa arviot vuosikustannuksiksi työnantajalle ovat vaihdelleet 1600 euron ja 2500 euron välillä palkansaajaa kohden.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan vain 60 prosenttia työn ääressä vietetystä ajasta on tehokasta työaikaa. Kun otetaan mukaan lomat, poissaolot ja muut, niin lopullinen tehollinen työaika on vain 48 prosenttia.
Sosiaalinen tartunta
Sosiologit Nicholas Christakis ja James Flower löysivät laajoissa tutkimuksissaan, että ihmisen arvot, käyttäytyminen, paheet, hyveet ja asenteet ovat tarttuvia. He käyttävät termiä ”social contagion” eli sosiaalinen tartunta. Työyhteisöissä olemme erilaisten sosiaalisten tartuntojen vaikutuspiirissä, joihin presenteismi kuuluu.
Sosiaalista tartuntaa on tutkittu siihen asti, että sillä ei ole pelkästään vaikutuksia niihin ihmisiin, joihin olet välittömässä sosiaalisessa yhteydessä, vaan myös heidän sosiaalisiin kontakteihinsa – aina neljänteen ihmiseen saakka. Tutkimuksia on tehty mm. tupakoinnin, ylipainon ja huonon nukkumisen saralla.
Samalla tavalla kuin pöpöt lähtevät kiertämään työpaikalla, niin myös vajaakuntoinen työntekijä voi tartuttaa väsymyksensä ja epämotivaationsa muihin. Mutta on hyvä muistaa, että pelkästään huono käyttäytyminen ei ole tarttuvaa. Myös positiivinen asenne ja terveelliset elämäntavat ovat tarttuvia!
Mistä presenteismi johtuu?
Suurin osa presenteismin päätekijöistä ovat psyykkiset terveysongelmat, kuten uupumus ja heikko motivaatio. Jo nyt psyykkiset terveysongelmat ovat ohittamassa tuki- ja liikuntaelinsairaudet suurimpana syynä ihmisten työterveysongelmissa.
Itsensä johtamisen taidot ovat avainosassa presenteismin selättämisessä. Pitämällä huolta psyykkisesti ja fyysisesti itsestään voi jaksaa paremmin. Esimiehiltä taas vaaditaan parempaa johtamista: esimiehen tulee osata johtaa ja valmentaa jaksamista. Multitasking on presenteismin päävihollinen: tietotyöläisen aivot tarvitsevat säännöllistä tauottamista, jotta mieli pysyy terävänä ja ylläpidät luovuuttasi.
– Nämä ovat sellaisia asioita, mihin pitäisi ajoittain ihan pysähtyä yhdessä miettimään: Mikä on meidän tapa toimia? Mitkä ovat arvomme ja toimimmeko niiden mukaisesti? Tunnenko itseni? Ovatko valintani kestäviä, Karjula aloittaa.
– On myös sanottava, että pelkkä blogitekstin lukeminen aiheesta on harvoin riittävä. Eli jos tätä asiaa todella pitää tärkeänä, sen vuoksi kannattaa aidosti pysähtyä ja yhdessä keskustella.
– Pelisäännöt on hyvä tehdä selväksi. Kukaan ei yleensä toivo, että kollega tulee sairaana töihin, mutta melko moni sitten itse kuitenkin kokee, että ”on pakko” mennä töihin. Kun tästäkin puhutaan ääneen, niin se raikastaa toimintakulttuuria.
Lääkäri Lari Karjula
Lari on valmentaja ja lääkäri, jonka intohimo on työelämän kehittäminen ihmisen hyvinvointia tukevaksi. Kiihtyvän työelämän lääkkeeksi Lari suosittelee edistämisen kulttuuria, jossa ihmisten kohtaaminen ja jatkuva kehittyminen ovat tärkeässä roolissa.