fbpx

Tekoäly tulee muuttamaan maailmaa ja mullistamaan käsityksemme todellisuudesta todennäköisesti enemmän kuin mikään teknologinen keksintö ihmiskunnan historiassa. Tekoäly eli keinotekoinen älykkyys herättää paljon toivoa mutta myös pelkoa. Tämä johtuu siitä, ettei meillä ole kovin selvää kuvaa tekoälystä. Tähän tilanteeseen pyrkii vastaamaan Timo Siukkosen ja Pekka Neittaanmäen kirja Mitä tulisi tietää tekoälystä (Docendo, 2019). Kirja on hyvä tietopaketti tekoälystä, ja sitä voi suositella kaikille.

Kirja käsittelee laaja-alaisesti tekoälyä; sen historiaa, teknologiaa, monia sovellutuksia, etiikkaa, robotiikkaa, kulttuuria, kaupallisuutta ja tulevaisuutta. Sitä lukiessa huomaa, että me elämme jo tällä hetkellä tekoälyn keskellä. Tekoäly on taustalla esimerkiksi hakukoneissa, kameroiden kasvojen tunnistuksessa, älypuhelimien ääniohjauksessa, kohdennetussa mainonnassa, roskapostien suodatuksessa ja pysäköintihallienrekisterintunnistusjärjestelmissä. Ja tekoäly tulee ohjaamaan kehitystä entistä voimakkaammin tulevaisuuden tekoäly-yhteiskunnassa.

Tekoälyä määritellään monella tavalla. TEMin julkaisussa Suomen tekoälyaika (2017) tekoäly määritellään seuraavasti: tekoäly tarkoittaa laitteita, ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään päätöksiä lähes samalla tavalla kuin ihmiset. ”Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.”

On tärkeää ymmärtää, että tekoäly ei ole vain teknologiaa vaan se vaatii rinnalleen monia muita tieteitä; fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, psykologiaa, filosofiaa, nano-, neuro- ja kasvatustieteitä. Ratkaistavien asioiden listalla on suuria teknisiä, mutta myös kaupallisia, poliittisia, eettisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja kysymyksiä. Tekoälyn kehitystä tulisi ohjata kokonaisvaltaisesti ihmiskunnan etu huomioiden, jos emme halua antaa valtaa koneille eikä tekoälydiktatuureille.

Todella tärkeä kysymys on, kuka ohjaa ja johtaa tätä kehitystä nyt ja tulevaisuudessa. Onko se ihminen, tekoäly vai kyborgi? Otan tässä esille vain muutamia näkökulmia, jotka Mika Aaltonen nostaa esille uuden kirjansa alussa, Tekoäly: Ihminen ja kone (AlmaTalent, 2019).

Kuka hyötyy tekoälystä?

Tekoäly ja siihen liittyvät järjestelmät ovat luoneet monia uusia tapoja luoda taloudellista arvoa. Tekoälystä ennakoidaan muodostuvan useiden miljardien arvoinen tulevaisuuden teollisuus, joka tulee monella tavalla muuttamaan maailmaa. Vain harvoilla toimijoilla on kuitenkin mahdollisuus toimia alalla ja nämä harvat toimijat tulevat viemään suuren osan taloudellisesta arvosta, jonka tekoäly tuottaa.

Miten tekoäly vaikuttaa työpaikkoihin?

Tekoälyn uskotaan muuttavan työmarkkinoita radikaalisti ja työt vähenevät, vaikka uusiakin tehtäviä syntyy. Osa töistä ja työn tekijöistä jää tarpeettomiksi. Kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia uutta osaamista ja koulutusta. Onko niin, että eriarvoisuus lisääntyy ja jako ihmisiin, jotka ohjaavat ja ovat mukana tekoälyn kehityksessä, ja toisaalta ihmisiin, jotka eivät siinä pysy mukana, syvenee.

Miten tekoäly vaikuttaa johtamiseen?

Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia ja uhkia; sitä voidaan käyttää lisäämään ihmisten mahdollisuuksia ja kyvykkyyksiä tai lisäämään kontrollia ja vähentämään mahdollisuuksia. Uudet johtamisen mallit voivat muuttaa työyhteisöjen toimintaa radikaalisti. Onko tulevaisuuden lähiesimies robotti?

Muuttaako tekoäly vallan käsitettä?

Tekoäly on muuttanut monet sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset teknologisiksi kysymyksiksi. Määrittääkö teknologia, miten käytämme valtaa; miten paljon algoritmilla on valtaa. Se voi vaikuttaa ihmisten arvoihin ja muokata heidän käsityksiään asioista sekä manipuloida ihmisiä tekemään asioita, joita he eivät muuten tekisi.

Onko tekoälyllä moraalia?

Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy monia eettisiä kysymyksiä. Miten varmistetaan ihmiskeskeinen tekoälyn kehittäminen? Nyt huomio on oikeutetusti keskittynyt esimerkiksi yksityisyyden suojaamiseen, inhimillisen arvokkuuden ja turvallisuuden huomioimiseen. Tekoälyn käyttöönotosta näyttää nousevan monenlaisia ongelmia, joita ei osata ennakoida. Tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain teknologinen haaste, vaan se on myös taloudellinen, sosiaalinen ja eettinen.

Meidän tulisi syvällisesti pohtia, miten pystyisimme luomaan tekoälyn avulla ihmiskeskeistä teknologiaa, taloutta ja yhteiskuntaa. Koneet toivottavasti myös tulevaisuudessa ovat vain ihmisen apuvälineitä, vaikka ovatkin superälykkäitä. Meidän tulisi myös pohtia töiden ja työpaikkojen tulevaisuutta ja muuttaa tulevaisuuden yhteiskuntamme ihmiselle sopivaksi ja koneet tukemaan tätä inhimillisen yhteiskunnan kehittämistä.


FT Pentti Sydänmaanlakka on johtamisen pitkän linjan ammattilainen. Hän on työskennellyt viimeiset 18 vuotta toimitusjohtajana, hallituksen puheenjohtajana ja johtavana konsulttina perustamassaan Pertec Consulting Oy:ssä ja nykyään myös Hälsan hallituksen jäsenenä. Käytännön valmennustyön ohella hän on kirjoittanut lukuisia menestysteoksia johtamisesta, joista uusin Globaali johtaminen – Miten hallita maailmaa älykkäästi? julkaistiin lokakuussa 2019.


Näitä ja muita tekoälyyn liittyviä kysymyksiä käsittelemme Hyvä johtaminen -aamutilaisuudessa keskiviikkona 26.2.2020. Ilmoittaudu mukaan täällä.