Organisaatiokulttuuri: systeemiajattelusta systeemiälyyn

25.11.2020

Systeemiajattelu on maailman hahmottamista kokonaisuuden riippuvuuksia korostavalla näkökulmalla. Systeemiajattelun pohjimmainen tavoite on paremmaksi tekeminen ja systeemitieteitä kutsutaankin usein paremmaksi tekemisen tieteeksi.

Systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Esa Saarinen on kiinnostunut miksi vain harvat organisaatiot soveltavat systeemiajattelua. Hänen mukaansa pelkästään systeemiajattelu – asioiden katsominen ulkoapäin – ei riitä, vaan tarvitaan systeemiälyä eli systeemiajattelua systeemin sisältä katsoen ja toimien.

 

Systeemiäly vai systeemiajattelu?

Systeemiäly ja systeemiajattelu menevät luonnollisesti sekaisin. Vaikka niillä tarkoitetaan eri asioita, niin ne ovat toisiinsa kytköksissä. Systeemiajattelu katsoo asioita ulkopäin, mutta se ei pelkästään riitä. Tarvitaan systeemiälyä, joka tarkoittaa systeemiajattelua systeemin sisältä katsoen ja toimien.

– Keskeinen ero on siinä, että systeemiajattelu on ajattelua systeemeistä. Se on myöskin nimitys tietylle tavalle puhua systeemeistä; siinä tarkastellaan ulkoa käsin kokonaisuutta systeeminä, niin tehdään systeemiajattelua, Saarinen aloittaa.

– Systeemiälyssä taas on kysymys siitä, että toimija on itse sisällä ja toivottavasti itse pyrkii toimimaan älykkäästi jonkun kokonaisuuden kanssa.

Elämme ja toimimme siis osana jotain vuorovaikutteista kokonaisuutta, jossa olemme aktiivinen osanottaja. Näitä kokonaisuuksia voivat olla vaikkapa koti, koulu, parisuhde tai työpaikka. Emme voi missään nimessä kieltää kokonaisuuden vaikutusta tai asettua sen ulkopuolelle. Meidän kannattaa toimia älykkäästi osana tätä kokonaisuutta etsien ja ymmärtäen rakentavia toimintatapoja sen sisällä.

Meille tulee eteen tilanteita, joissa saamme älykkäällä toiminnalla parempia muutoksia. Näitä tilanteita Saarinen kutsuu vipupisteiksi. Näissä tilanteissa jonkinlainen positiivinen ele, reaktio tai toiminta tuottaa parempia tuloksia kuin impulsiivinen reagointi. Kun tunnistaa tällaiset vipupisteet, niin oman ajattelun muuttaminen on mahdollista. Systeemiälyn avulla pyritään parempaan ajatteluun, joka taas johtaa parempaan elämään. Mutta pelkkä ajattelu ei riitä, vaan tämä parempi ajattelu pitää myös johtaa parempiin tekoihin.

 

Systeemiäly ja organisaatiokulttuuri

Yksi systeemiälyn suurimmista huomioista on kokonaisvaltainen ajattelu, jossa yksilö ymmärtää pienien tekojen merkityksen. Jos vaikka kerää roskan maasta, niin sillä voi olla montakin johdannaista: kannat kortesi kekoon yhteiskunnallisesti; voi olla, että joku toinenkin tekee näin nähdessään, mitä teet; tai jonkun muun näkemys sinusta voi muuttua positiiviseen suuntaan.

Organisaatiokulttuuri ja systeemiäly kulkevat käsi kädessä. Organisaatiokulttuuria kehitetään pienillä teoilla, joista lähtee käyntiin ketjureaktio. Samalla tavalla kuin roskan kerääminen maasta voi pienenä tekona muuttaa paljonkin, niin myös organisaatiossa on merkitystä sillä, että tervehditäänkö ihmisiä, miten heihin suhtaudutaan ja miten yksilöt toimivat.

– Keskeinen kytkentä näiden kahden välillä on siinä, että organisaatiokulttuurissa on kysymys siitä, mitä ihmiset tekee arjessa silloinkin, kun ei ole mitään erityisohjetta, määräystä tai rangaistusta luvassa. Siinä mielessä se on toimintatapoja koskeva ilmiö organisaatiokulttuurissa. Se voi olla joko systeemiälytöntä tai -älykästä.

– Kun ihminen menee vaikkapa johonkin asiakasorganisaatioon, niin hän aistii tunnelman siellä. Se on jännittävä ilmiö, koska useinkaan organisaatioissa ei ole tästä tietoa, että muut aistivat, miten asioita hoidetaan ja miten ihmisiä kohdellaan.

Tarinamme inspiraationa ihminen

Syy-seuraussuhde

Klassisessa kausaliteettissa eli syy-seuraussuhteessa kaksi tapahtumaa ovat kytköksissä toisiinsa. Kahden tapahtuman välinen suhde on, että toinen aiheuttaa toisen eli toinen on syy ja toinen seuraus. Systeemiälykkyydessä tarkastelu ei voi jäädä pelkästään näihin kahteen tapahtumaan.

– Keskeinen ongelma on, että monesti seurauksien syy on monessa eri asiassa samanaikaisesti. Jotkut syistä ovat enemmän silmäänpistäviä kuin toisen. Tästä syystä, kun asiat menevät pieleen, niin joutuu syytetyksi kohtuuttomalla tavalla, Saarinen aloittaa.

– Keskeisiä asioita systeemiajattelussa ja -älyssä on pyrkiä kiinnittämään huomiota siihen, että monet keskeiset ilmiöt syntyvät monien syiden yhteisvaikutuksesta. Yksinkertainen syy-seuraussuhde on riittämätön, vaikka se onkin houkutteleva. Tässä mielessä Donald Trump on huippuesimerkki vääränlaisesta systeemiajattelusta: hän haluaa syyttää jotain tahoa asiassa, joka on ilmiselvästi monen asian summa.

Mitä ”tavallinen tallaaja” hyötyy systeemiälystä?

Jos ajattelee aivan tuiki tavallista tallaajaa, joka työskentelee kahdeksasta neljään, niin hän toimii monissa systeemeissä: koti, perhe, työpaikka ja ystävät. Jo vaistomaisesti ihminen pyrkii toimimaan näissä kokonaisuuksissa älykkäästi, jotta syntyy toivottavia seurauksia suhteessa omiin panostuksiin.

– Vauva on systeemiälykäs. Kun ihminen syntyy, niin hän alkaa toimimaan vuorovaikutuksellisesti, mikä ruokkii ja tukee kasvua. Se on ihmisen olevuuden keskeisiä piirteitä. Aikuisena saatamme sulkea silmämme joltain kokonaisuudelta ja kiinnittää huomiota liikaa itseemme.

– Kysymys ei siis ole siitä, että pitäisi muuttua toisenlaiseksi, vaan kannattaa tulla enemmänkin siksi, kun alkujaan oli: kokonaisuuksiin suuntautuva ja niiden sisällä onnistumisiin pyrkivä olento. Jokainen sen jo tietää, ettei ihmiset voi onnistua kuin toisten ihmisten avulla.

Systeemiälykäs ottaa muut huomioon: miten lähestyy, kohtaa ja kohtelee toisia. Näillä asioilla on heijastuvia vaikutuksia, jotka peilin lailla suuntautuvat itseesi.

– Kulttuuri syntyy pienistä teoista. Pienet teot heijastaa sitä, mitä ne ihmiset kokonaisuuden sisällä synnyttävät, ajattelevat, kuvittelevat, ennakoivat, mitä heiltä odotetaan ja mistä heidät palkitaan. Se on myöskin kahdensuuntainen ilmiö, jossa kulttuuri vaikuttaa ihmisiin ja ihmiset vaikuttavat kulttuuriin.

 

Tule kuuntelemaan Esa Saarisen ja muiden ammattilaisten ajatuksia organisaatiokulttuurista
Työhyvinvoinnin johtamisen huippuseminaariin 26.11. klo 8.30-14.30 (osallistujille jää tallenne määräajaksi).

 

Ota yhteyttä

 

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.