Johdanko kuin tunteeton robotti?

03.06.2020

Miksi huippujohtaja, joka ulkopuolisen silmin pystyy kaikkeen, ahdistuu jos oman lapsen kanssa tulee riitaa?
Miksi tämä kaiken kokenut ja nähnyt ei pysty käsittelemään tilannetta siten, ettei se vaikuta omaan toimintaan?

Tunteet vaikuttavat huomattavan paljon meidän jokaisen elämään. Tunteet vaikuttavat niin oman pään sisällä meihin itseemme kuin toisten ihmisten kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen.

Taustalla vaikuttaa myös merkittävä yhteiskunnallinen ongelma: Vuonna 2020 mielenterveyden ongelmat nousivat ensimmäistä kertaa yleisimmäksi työkyvyttömyyden syyksi. Hyvät tunnetaidot ja sitä kautta hyvä itsetuntemus ovat myös perusta mielenterveydelle.

Oletko sinä toisille ihmisille konemainen tunteeton robotti vai tunteet huomioiva inhimillinen ihminen? Kumpaan tapaan sinä uskot? Uskallatko näyttää tunteesi?

Tunnetaidot liittyvät vahvasti myös itsetuntemukseen. Kuinka hyvin tunnet itsesi? Tunnetko omat heikkoutesi, omat vahvuutesi – ja omat tunteesi? Mikäli en tunnista omia tunteita, voinko tunnistaa toisten tunteita?

Tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteita. Tunteita on moneen lähtöön ja niiden merkitys on huomattavan tärkeä meihin itseemme kuin kaikkeen vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Erityisesti negatiivisiksi koettujen tunteiden osalta on hyvä muistaa, ettei tunteet ole vaarallisia, ne eivät ole vääriä tunteita eikä niitä tarvitse vältellä.

“Tunnetaidot ovat ihmisen toiminnan moottori”, toteaa psykologi Jaana Ojanen. “Tämä korostuu vielä ennenkaikkea ihmissuhdetyössä.”

On tärkeää muistaa, että lähes kaikki työt sisältävät jollakin tavalla ihmisten kanssa toimimista, ja silloin hyvillä tunnetaidoilla pystymme saavuttamaan mielekkäämmän lopputuloksen.

Tunnetaidot juontavat juurensa lapsuuteen, mutta on hyvä kuitenkin muistaa, että tunnetaitoja voi ja kannattaa harjoitella.

Tunnista tunteet

Millaisia tunteita olet tuntenut viime päivinä?
Milloin olet viimeksi pysähtynyt miettimään omia tunteitasi?
Oletko huomannut itsessäsi joitain tyypillisä tunnereaktioita?
Oletko puhunut tunteistasi toiselle ihmiselle viime aikoina?

“Usein johtajilla on kaksi tunnetta: tuntuu hyvältä tai tuntuu pahalta”. Omia tunteita kannattaa kuulostella ja reflektoida, siihen tukena voi käyttää tunnepäiväkirjaa. Tunnepäiväkirjan avulla voi oppia tunnistamaan tunteitasi monipuolisemmin.

Tunnetaidot voivat joutua puntariin paineistetussa tilanteessa: tulkitsemmeko toisiamme omien pelkojen ja pettymyksen tunteidemme läpi?

Onko taustalla jokin tunnelukko?

Johdon coach Juha Martikainen totesi, että johtajilla on usein havaittavissa vaativuuden tunnelukko. Miten tunnelukot vaikuttavat omaan tekemiseesi ja elämääsi?
Tunnetaitoja ei opetata koulussa, joten niiden harjoittaminen jää enempi jokaisen henkilön omalle vastuulleen.

Tunnetaidot asiantuntijatyössä -webinaarissa vieraileva Teija Koskinen toteaa olennaisen huomion:
“Haluan korostaa, että tunteilu ja tunnetaidot ovat kaksi täysin eri asiaa. Tunnetaidoissa on kyse tunneälykkyydestä, taidosta hyödyntää tunneosaamista käyttäytymisessä.”

Tunneäly

“Eri tutkimusten mukaan tunneälyyn liittyvät ominaisuudet selittävät 27 – 45 % menestyksestä. Tiedämme myös, että johtamisen epäonnistumiset johtuvat joidenkin tutkimusten mukaan 75% tunneälyn osa-alueelta.”

Tunneälyä voidaan arvioida esimerkiksi EQ-i 2.0 -työkalulla.
Tunneälyn ja itsetuntemuksen vahvistaminen ovat menestyksen ja hyvän elämän kannalta ratkaisevia taitoja.

Mitä tunneäly on? Miksi tunneäly on tärkeää? Tieteellinen lähestymistapa osaamisen kehittämiseen

Tunneäly on joukko tunne- ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat tapaamme hahmottaa itsemme ja ilmaista itseämme, luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita, selvitä haasteista ja käyttää tunnetietoa toimivalla ja mielekkäällä tavalla. Tunneäly ei ole ainoa inhimillistä suorituskykyä ja kehityspotentiaalia ennustava tekijä, mutta sen on todettu olevan näiden osa-alueiden keskeinen indikaattori.

Tunneäly ei ole pysyvä ominaisuus, vaan päinvastoin ihmisen tunneäly muuttuu ajan mittaan ja sitä voi kehittää halutuilla osa-alueilla. (WorkPlace Nordic)

“Puhutaan paljon myös työelämän kovista ja pehmeistä taidoista, en erittelisi niitä, vaan kyse on balanssista, ne tukevat toinen toistaan. Tarvitsemme molempia.

Tarvitaan ennen kaikkea itsetuntemusta, jotta tunnetaitoja voi hyödyntää. Itsetuntemuksen kautta voi tunnistaa ensin omia tunteita, sitten myös muiden. On opittava myös säätelemään niitä.

Ihmisellä tulee olla myös halu oppia tuntemaan itseään paremmin, tähän ei voi pakottaa. Kehitys taas tapahtuu vuorovaikutussuhteessa ja aktiivisen opettelun kautta. En usko kenenkään tulevan näissä asioissa mestariksi pelkästään lukemalla asiasta. Voimme tulla asioista tietoiseksi, mutta oppi syntyy käytännön tilanteissa.”