Itsetuntemus johtamisen perustana

11.04.2025

Ihmisläheinen työelämä -podijaksossa Henri ja Lari Karjulan vieraana organisaatiopsykologi Pekka Tölli. Pysähdy oman johtamisen ja yrityskulttuurin kehittämisen äärelle kuuntelemalla podijakso tai lukemalla jaksoon perustuva artikkeli.

Miten hyvin tunnet itsesi johtajana?

Miten hyvin sinä tunnet itsesi? Tiedätkö, mikä sytyttää sinut? Mistä uuvut? Milloin toimit arvojesi vastaisesti – ja miksi?

Miksi jotkut johtajat tuntuvat luontaisesti ymmärtävän ihmisiä, selviävät vaikeistakin tilanteista viisaasti ja onnistuvat inspiroimaan ympäristöään? Vastaus ei piile pelkästään kokemuksessa tai koulutuksessa, vaan usein syvemmässä taidossa: itsetuntemuksessa.

Itsetuntemus on johtamisen näkymätön perusta, joka heijastuu kaikkeen – päätöksentekoon, vuorovaikutukseen, muutoksessa suunnistamiseen ja siihen, miten kestämme paineita. Se ei ole vain henkilökohtainen kasvuhaaste, vaan konkreettinen työelämätaito. Se on taito, joka vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin johdamme muita – ja itseämme.

Itsetuntemus käytännössä – mitä se tarkoittaa?

Itsetuntemus tarkoittaa tietoisuutta siitä, kuka on, mistä tulee, mikä on itselle tärkeää ja mihin on matkalla. Se sisältää ymmärrystä omista arvoista, motiiveista, toimintatavoista, vahvuuksista ja haasteista. Kun tuntee itsensä, tunnistaa myös omat kehityskohteensa ja osaa säätää käyttäytymistään tilanteen mukaan. Se mahdollistaa aidon ja ihmisläheisen johtamisen – ja juuri siihen nykypäivän työelämässä kaivataan vastauksia.

Mutta mitä syvällinen itsetuntemus oikeastaan on? Dan P. McAdamsin kehittämä persoonallisuusteoria tarjoaa selkeän ja käytännöllisen mallin jäsentää itsetuntemusta kolmella tasolla:

1. Toimija (actor) – persoonallisuuden piirteet

Tämä taso kuvaa synnynnäisiä tai varhain kehittyneitä piirteitä, kuten temperamenttia, ekstroversiota tai taipumusta järjestelmällisyyteen. Ne eivät määritä meitä täysin, mutta ne vaikuttavat siihen, miten reagoimme ja toimimme eri tilanteissa. Itsetuntemus tällä tasolla tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tunnistaa, millaiset ympäristöt ja tavat toimia tukevat omaa jaksamista ja tehokkuutta. Jos ei tunne omia piirteitään, voi helposti ajautua rooleihin tai työympäristöihin, jotka jatkuvasti kuormittavat.

2. Agentti (agent) – arvot, tavoitteet ja merkityksellisyys

Toinen taso liittyy siihen, mitä kohti elämässä pyrimme. Tämä taso aktivoituu usein myöhemmin kuin persoonallisuuden piirteet. Se käsittää arvot, motivaatiot ja tavoitteet. Mitkä asiat ovat minulle oikeasti merkityksellisiä? Minkä eteen haluan tehdä töitä? Työelämässä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että pystyy tekemään uravalintoja, jotka tukevat sisäistä motivaatiota. Kun arvot ovat selkeät, päätöksenteko helpottuu ja suunta kirkastuu.

3. Tarinankertoja (author) – oma elämän tarina

Syvin taso liittyy siihen, millaisen tarinan kerromme itsestämme. Me kaikki rakennamme narratiivia siitä, kuka olemme, mistä tulemme ja minne olemme menossa. Tämä ei ole staattinen kertomus, vaan jatkuvasti kehittyvä elämänkaari. Tutkimusten mukaan ihmiset voivat paremmin, kun heillä on kokemus ehjästä, jatkuvasta minäkäsityksestä. Se ei tarkoita, että tarinan pitäisi olla valmis – mutta se auttaa, jos eri elämänvaiheet tuntuvat jollain tavalla liittyvän toisiinsa.

McAdamsin malli tekee näkyväksi sen, miten moniulotteinen ja elävä prosessi itsetuntemus on. Se ei ole vain katsaus peiliin, vaan syvällinen matka toimintaan, arvoihin ja merkitykseen.

Miksi itsetuntemus on erityisen tärkeää tänä päivänä?

Maailma muuttuu, työ muuttuu, ihmiset muuttuvat – ja johtamiselta odotetaan enemmän kuin koskaan ennen. Ihmisläheinen, viisas johtaminen ei synny ulkoisista titteleistä tai valmiista vastauksista, vaan kyvystä reflektoida, sopeutua ja kohdata sekä itsensä että muut ihmisläheisesti.

Itsetuntemus auttaa tunnistamaan:

Mikä minulle on merkityksellistä ja mikä vie voimavarojani?
Missä tilanteissa toimin parhaimmillani ja milloin toimin reaktiivisesti?
Mikä minua motivoi? Entä mikä uuvuttaa?
Miten omat arvot näkyvät arjen valinnoissa ja johtamistavassa?

Se ei tarkoita täydellisyyttä tai kaiken tietämistä – päinvastoin. Se tarkoittaa keskeneräisyyden hyväksymistä, jatkuvaa oppimista ja rohkeutta katsoa itseään rehellisesti.

“Johtajien näyttämä esimerkki on kauhean voimakas – se asettaa normin siitä, miten täällä ollaan ja toimitaan.”

Kun johtaja tuntee itsensä, hän pystyy johtamaan myös muita ihmisenä, ei vain tittelillä. Itsetuntemus lisää herkkyyttä tunnistaa tiimiläisten tarpeita, ymmärtää erilaisuutta ja rakentaa psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Sitä, jossa uskalletaan puhua, kokeilla, epäonnistua ja onnistua.

“Terve haaste, terve vaatiminen – ja rinnalla kannustaminen. Siinä on kasvuvoima.”

Hyvä johtaja ei ole täydellinen, vaan aito. Hän uskaltaa kasvaa, ottaa vastaan palautetta ja näyttää, että oppiminen ei pääty johtajanimikkeeseen. Hän kannustaa myös muita löytämään omat vahvuutensa ja ylittämään rajansa kohtuudella.

Heikko itsetuntemus – näkymätön este hyvälle johtamiselle

Itsetuntemuksen puute näkyy usein rivien välistä:

Saamme palautetta, josta emme tunnista itseämme
Joudumme toistuvasti samoihin konflikteihin
Vaihdamme työpaikkaa, mutta ongelmat seuraavat mukana

“Jos toistuvasti tuntuu, että saa palautetta, mistä ei tunnista itseään – yleensä se tarkoittaa, että muut ihmiset näkee sinut jonakin sellaisena, jota ei itse havaitse itsestään.”

Tällöin on aika pysähtyä. Mistä oma toiminta kumpuaa? Vastaako se sitä, kuka oikeasti haluan olla? Itsetuntemuksen puute ei ole heikkous. Se on kutsu syventää suhdetta itseensä.

Kuinka kehittää itsetuntemusta? Katso peiliin – monella tavalla

Itsetuntemus ei ole määränpää, vaan matka. Se vahvistuu pysähtymällä, kyselemällä ja kuuntelemalla.

Tässä muutama konkreettinen keino aloittaa:

🔹 Reflektoi säännöllisesti – Pidä “viikkopalaveri” itsesi kanssa. Pohdi: missä onnistuin, mikä kuormitti, mitä opin?

🔹 Kirjaa tunteesi ylös – Tunnepäiväkirja auttaa havaitsemaan toistuvia reaktioita ja ymmärtämään, mistä ne kumpuavat.

🔹 Hyödynnä työkaluja – Persoonallisuustestit kuten Big Five voivat avata näkökulmia. Muista: testit ovat työkaluja, eivät totuuksia.

🔹 Tunne arvosi ja tavoitteesi – Elätkö aidosti niiden mukaisesti? Mikä on omien valintojesi ja muiden odotusten välinen raja?

🔹 Pyydä palautetta – Pyydä rohkeasti läheisiä ja kollegoita kuvailemaan, miten he näkevät sinut. Pyydä myös neuvoa: “Mitä muuttaisit, jos olisit minä?”

Johtaja, joka tuntee itsensä, on johtaja, johon luotetaan

Ihmisläheinen johtaja uskaltaa olla läsnä, näyttää haavoittuvuutta ja rakentaa luottamusta. Hän ei pelkää vaikeita keskusteluja, koska ymmärtää omat rajansa ja tunteensa. Hän ei pakene epävarmuutta, koska tunnistaa, mitä tarvitsee sen keskellä. Hän ei yritä olla kaikkea kaikille, vaan johtaa omasta ytimestään käsin – aidosti ja ihmisläheisesti.