Empatia on vuorovaikutuksen kulmakivi. Taitava kohtaaminen edellyttää empatian lisäksi kykyä asettaa rajoja itsen ja toisen kokemusmaailman välille sekä tehokasta tilanteen johtamista kohti kulloisiakin tavoitteita. Vuorovaikutustaitoja voi harjaannuttaa itsesäätelyä tukevien harjoitteiden avulla. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ammattilainen selviytyy haastavistakin vuorovaikutustilanteista.

Taitava kohtaaminen edellyttää omien tunteiden säätelyä. Ihmissuhdeammatissa empaattisen läsnäolon lisäksi on kyettävä monitoroimaan ja johtamaan kokonaistilannetta. Vuorovaikutustilanteen tavoitteena voi olla esimerkiksi oppimisen tukeminen ja innostuksen synnyttäminen, valmennettavan muutostyöskentelyn tehostaminen, myyntitilanteessa asiakkaan luottamuksen herättäminen tai henkilöstön sitouttaminen yrityksessä tapahtuvaan muutokseen. Työntekijältä vaaditaan siis yhtä aikaa läsnäoloa sekä tilanteen tavoitteellista johtamista.

Vaikka myötäeläminen on lähtökohta toimivalle vuorovaikutukselle, liiallinen asiakkaan tilanteeseen samaistuminen voi johtaa tehottomaan tunteiluun. Kun ammattilainen joutuu omien tunteidensa valtaan, heikkenee hänen kykynsä ajatella selkeästi. Lisäksi voimakkaat tunteet kuormittavat. Hallittu tasapainoilu eläytymisen ja etäisyyden välillä on tärkeää.

Empatian jakaminen tasapuolisesti asiakkaan ja itsen välillä auttaa tunteiden säätelyssä ja ehkäisee kuormittumista. Koska ihmissuhdetyössä keskeinen työkalu on oma mieli, on tärkeää tarkistaa ja huoltaa tätä välinettä myös välittömässä asiakastilanteessa: ”Olenko riittävän läsnä tässä hetkessä hallitakseni tämän vuorovaikutustilanteen?”, ”Mikähän minut tekee levottomaksi juuri nyt?” ja ”Mitä tarvitsen jaksaakseni paremmin?”. Oman voinnin ja mielentilan havainnointi auttaa suuntaamaan toimintaa niin, että vuorovaikutustilanteen hallinta onnistuu.

Entä jos en ole empaattinen ihminen?

Vuorovaikutustaidoilla on huomattava merkitys ihmissuhdetyössä viihtymisen ja jaksamisen kannalta. Ne vaikuttavat kokemuksiin niin asiakastilanteissa kuin taukohuoneen kahvipöytäkeskusteluissakin. Taidot kehittyvät biologisesti periytyvän temperamentin pohjalle ja muovautuvat varhaisessa vuorovaikutuksessa ja myöhempien elämänkokemusten myötä. Työntekijä, joka on lujilla omien tunteiden säätelyssä, lähtee herkemmin mukaan haastavan oppilaan tai asiakkaan tunnekuohuun. Tunnesäätely voi olla myös liian pidättyväistä, jolloin vuorovaikutus jää niukaksi ja ympärillä olevan ihmiset etäisiksi.

Sanotaan, että tietyt tekijät tunnesäätelyssä ovat pysyviä, ihmisen persoonan rakenteisiin kytkeytyneitä ominaisuuksia, joiden muuttaminen on hidasta ellei jopa mahdotonta. Taitonäkökulmasta ihminen voi kuitenkin oppia toimimaan tehokkaammalla tavalla hankaliksi kokemissaan vuorovaikutustilanteissa. Paremman itsetuntemuksen kautta ihminen voi oppia tunnistamaan itselleen tyypillisiä ajattelumalleja, jotka ilmenevät stressitilanteissa. Esimerkiksi työntekijä, joka tietää väsyneenä epäilevänsä muiden ihmisten hyväntahtoisuutta, voi kiinnittää erityistä huomiota lepoon sekä harjoitella rauhoittelevaa puhetta: ”Tämä johtuu vain väsymyksestäni”. Vaikka taipumus murehtia tai stressaantua säilyisi, voi reaktioiden kielteisiä vaikutuksia työntekoon ja viihtymiseen lievittää.

Myös vuorovaikutustaitoja voi opetella. Kun ihminen on omien tunteidensa ja reaktioidensa yläpuolella, hän kykenee hallitsemaan toimintaansa ja osoittamaan myötätuntoa toisille.

Vinkkejä tunnesäätelyn vahvistamiseen:

1. Valitse ympäristösi – tavoittele sellaista ympäristöä, joka tukee myönteistä mielialaa.

2. Vaikuta työtilanteisiin etukäteen: huolehdi riittävästä levosta, palautumisesta ja ravinnosta.

3. Siirrä huomiosi miellyttäviin asioihin joko mielikuvien avulla tai käymällä pienellä kävelyllä.

4. Muuta tunnekokemustasi tietoisuustaitoharjoitusten avulla.

5. Muuta käytöstäsi esimerkiksi pidättäytymällä valittamisesta ja toimimalla päinvastoin kuin vallitseva tunne ohjaa.

6. Muuta tunteiden fysiologiaa: tee kymmenen kyykkyhyppyä ja pese kasvot kylmällä vedellä.


Jaana Ojanen
psykologi, valmentaja
jaana@halsa.fi