Jokainen on varmasti tietoinen, että kahdeksan tuntia unta yössä on suositusmäärä. Mutta yleensä työ, sosiaalinen elämä ja muut menot vievät enemmän kuin 16 tuntia päivässä. Monet jopa ajattelevat, että selviävät viidellä tunnilla unta yössä ja kerskailevat sillä.

Jokainen on varmasti tietoinen myös lepäämisen eduista ja haitoista. Nukkuminen auttaa meitä prosessoimaan tunnekokemuksia, tallentamaan muistoja ja syvän unen aikana aivojen hermosolut puhdistetaan jätteestä. Liian vähällä unella taas teet huonoja valintoja, itsekontrolli pettää ja luovuutesi kärsii.

Tiesitkö, että univaje ei haittaa pelkästään sinua? Kun esimies nukkuu kehnosti, niin myös hänen alaisensa kärsivät.

Esimiehen univaje vaikuttaa alaisiin

Perinteisesti esimiestyö on nähty mustavalkoisesti: jotkut ovat huonoja esimiehiä ja jotkut hyviä. Tuoreet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että hajontaa löytyy päivä- ja viikkotasolla. Ja tämä hajonta on selitettävissä esimiehen unenlaadulla. Kun esimies saapuu työpaikalle väsyneenä, niin on todennäköisempää, että hän on kärsimättömämpi alaisia kohtaan ja hänet nähdään vähemmän karismaattisena.

Univaje vaikuttaa myös esimiehen kykyyn inspiroida ja motivoida alaisiaan. Kun esimies ilmaisee itseään positiiviseen sävyyn, niin myös alaiset ottavat positiivisuudesta oman osansa ja kokevat esimiehensä karismaattisemmaksi. Univajeessa on huomattavasti vaikeampaa olla positiivinen tai kontrolloida tunteitaan.

Univaje ei vaikuta pelkästään alaisten tunteisiin, vaan myös käyttäytymiseen. Esimies omalla käyttäytymisellään voi viestiä, että nukkuminen ei ole tärkeää. Jos esimies ylpeilee vähällä nukkumismäärällä, lähettää työsähköposteja myöhään yöllä ja kannustaa alaisiin, jotka tekevät samoin, niin alaiset ottavat vihjeestä vaarin ja muuttavat omaa käyttäytymistään sen mukaiseksi. Tämä johtaa työkulttuuriin, jossa työntekijät eivät arvosta lepoa ja palautumista.

Ratkaisut löytyvät sinulta jo

Ratkaisut ongelmaan ovat useimmilla tiedossa, mutta harvoilla käytössä: säännöllinen nukkumaanmenoaika ja herääminen, tiettyjen aineiden välttäminen ennen nukkumaanmenoa (nikotiini, alkoholi, kofeiini) ja liikunta. Lisäksi mindfulness ja rentoutumisharjoitukset auttavat levottomuuden vähentämiseen ja helpottaa nukahtamista.

Älypuhelimen käyttö vaikuttaa myös nukahtamiseen. Sinivalon on todettu vaikuttavan melatoniinin luonnolliseen tuotantoon, joten joko suojaa silmäsi sinivalolta tai vältä älypuhelimien tai tietokoneen käyttöä ennen nukkumista.

Vähemmän arvostettu ratkaisu on päiväunet. Tutkimukset osoittavat, että 20 minuutin päiväunet parantavan työnlaatua: auttavat kognitiivisessa käsittelyssä, vähentävät virheitä ja auttaa kestävyydessä päivän myöhempiä tehtäviä varten.

Tee nukkumisesta prioriteetti

Nukkumalla vähemmän saat liuettua enemmän työtunteja kalenteriisi, mutta samalla se laskee tehokkuuttasi ja vaikuttaa negatiivisesti johtamistaitoihisi. Jos taas teet nukkumisesta prioriteetin, niin olet menestyksekkäämpi esimies, joka inspiroi ja motivoi alaisiasi.

Lisätietoja: Harvard Business Review – Sleep Well, Lead Better

Tiesitkö, että Hälsa järjestää työhyvinvoinnin johtamisen aamukahvitilaisuus -kiertueen? Aamukahvitilaisuuksia on Oulussa, Vaasassa, Tampereella ja Helsingissä. Katso tästä lisätietoja!