Yrityskauppojen jälkeen Coronaria Kuntoutuspalvelut teki päätöksen, joka näkyy nyt henkilöstössä, asiakkaissa ja tuloksessa
Kasvu ei yleensä kaada yrityksiä, mutta kasvun seuraukset voivat kaataa.
Yrityskauppojen jälkeen Coronaria Kuntoutuspalveluissa oli tilanne, jonka moni nopeasti kasvanut organisaatio tunnistaa. Talossa oli paljon osaamista, sitoutuneita ihmisiä ja vahvaa liiketoimintaa. Samalla mukana oli myös useita erilaisia toimintatapoja, johtamiskäytäntöjä ja kulttuureita.
Jokainen yksikkö teki asioita hieman omalla tavallaan, mikä toimi tiettyyn pisteeseen asti. Mitä suuremmaksi organisaatio kuitenkin kasvoi, sitä kalliimmaksi epäselvyys tuli. Toimitusjohtaja Arto Lambergin mukaan jossain vaiheessa oli pakko pysähtyä olennaisen äärelle:
”Yrityskauppojen myötä meille oli syntynyt erilaisia toimintamalleja. Tarvitsimme yhteiset prosessit, yhteiset toimintatavat ja yhteiset johtamisen periaatteet, jotta kaikki tietävät, miten organisaatiossa toimitaan.”
Samaan aikaan Coronaria Kuntoutuspalveluissa uudistettiin organisaatiorakennetta ja vastuita, minkä seurauksena heräsi kysymys: miten tätä kokonaisuutta johdetaan yhtenäisesti?
Johtaminen ratkaisee sen, saadaanko strategiasta tuloksia
Monessa organisaatiossa strategia ja tavoitteet ovat kunnossa. Haaste kuitenkin syntyy siitä, että niitä kohti ei johdeta yhtenäisesti kaikkialla organisaatiossa. Juuri tähän Coronaria Kuntoutuspalveluissa haettiin apua Hälsalta.
Yhteistyön tavoitteena ei ollut järjestää yksittäisiä valmennuspäiviä tai luoda uutta johtamisopasta pöytälaatikkoon. Tavoitteena oli rakentaa yhteinen tapa johtaa.
Työ tehtiin yhdessä henkilöstön ja esihenkilöiden kanssa ja ajoittain prosessissa mukana oli parhaimmillaan yli 80 ihmistä. Yhteisen työn tuloksena syntyivät selkeät johtamisen periaatteet, yhtenäiset käytännöt sekä yhteinen ymmärrys siitä, mitä hyvä johtaminen Coronaria Kuntoutuspalveluissa tarkoittaa.
Kun ihmiset tietävät, mitä heiltä odotetaan, kenen vastuulla mikäkin asia on ja miten tavoitteita johdetaan, arki muuttuu sujuvammaksi ja sillä on suora vaikutus suorituskykyyn.
Tulokset näkyivät siellä, missä niiden kuuluukin näkyä
Coronaria Kuntoutuspalveluiden kokemukset näyttävät johtamisen kehittämisen arvon:
- Henkilöstötyytyväisyys on noussut tasaisesti puolentoista vuoden ajan.
- Työntekijälähtöinen vaihtuvuus on laskenut.
- Työnantajamielikuva on vahvistunut.
- Liiketoiminnan suorituskyky on kehittynyt.
”Samalla kun henkilöstötyytyväisyys on parantunut, myös tuotannon tehokkuus ja tuottavuus ovat kehittyneet. Pystymme tarjoamaan yhä useammalle kuntoutusta tai terapiaa tarvitsevalle ihmiselle apua”, Arto Lamberg toteaa.
Merkittävää on se, että tehokkuuden kasvu ei ole tapahtunut laadun kustannuksella ja henkilöstötyytyväisyys on tehokkuuden lisäämisestä huolimatta parantunut. Tämä on yksi asia, jonka monet organisaatiot edelleen aliarvioivat. Hyvä johtaminen tai siihen panostaminen ei ole pelkästään henkilöstöhanke, vaan liiketoiminnan suorituskykyä rakentava tekijä.
Kun ihmiset voivat hyvin, ymmärtävät tavoitteensa ja kokevat työnsä merkitykselliseksi, syntyy parempia tuloksia.
Toimitusjohtajalle tärkein hyöty?
Muutostilanteissa johtoryhmä joutuu tekemään jatkuvasti päätöksiä epävarmuuden keskellä.
- Keskitymmekö oikeisiin asioihin?
- Jääkö jotain olennaista huomaamatta?
- Mitä muut vastaavassa tilanteessa olevat yritykset tekevät?
Lambergin mukaan yksi yhteistyön merkittävimmistä hyödyistä oli ulkopuolisen näkökulman tuoma varmuus: ”Ulkopuolinen asiantuntija toi perspektiiviä muiden yritysten tilanteista ja viimeisimmistä toimintatavoista. Se vahvisti tunnetta siitä, että olemme oikeiden asioiden äärellä.”
Tämä on usein yksi johtamisen kehittämisen vähiten puhutuista hyödyistä. Toimitusjohtajan ei tarvitse kantaa muutosta yksin. Kokenut ulkopuolinen kumppani auttaa tunnistamaan olennaisen, haastaa ajattelua silloin kun sitä tarvitaan ja tuo tueksi tutkittua tietoa sekä kokemusta lukuisista muista organisaatioista.
Parhaimmillaan se säästää aikaa, vähentää epävarmuutta ja auttaa välttämään kalliita virheitä.
Milloin Hälsan kaltainen kumppani kannattaa ottaa mukaan?
Coronaria Kuntoutuspalveluiden toimitusjohtajan vastaus on selkeä: silloin, kun organisaatio muuttuu.
Tämä voi konkreettisesti tarkoittaa esimerkiksi seuraavia tilanteita:
- Yrityskaupan jälkeen.
- Kasvun keskellä.
- Strategiauudistuksen yhteydessä.
- Tai silloin, kun tiedetään, että vanhat toimintatavat eivät enää riitä rakentamaan tulevaisuuden menestystä.
Moni organisaatio tunnistaa tilanteen vasta silloin, kun henkilöstön vaihtuvuus kasvaa, tyytyväisyys heikkenee, yhteistyö takkuaa tai tavoitteet jäävät saavuttamatta. Viisaimmat kuitenkin tunnistavat sen aikaisemmin. Johtamisen kehittäminen ei ole kustannus vaan investointi siihen, että organisaatio pystyy toteuttamaan strategiansa, sitouttamaan ihmisensä ja rakentamaan suorituskykyä pitkäjänteisesti.
Coronaria Kuntoutuspalveluiden kokemuksen perusteella investointi kannatti. Ei pelkästään siksi, että johtamisesta tuli hieman parempaa, vaan siksi, että koko organisaatio alkoi vetää samaan suuntaan.